Britannian terveysviranomaisten (Department of Health and Social Care) rahoittaman tutkimuksen mukaan 10 viikon rokotusvälillä vasta-aineiden määrä koronavirusta vastaan oli korkeampi kuin 3–4 viikon rokotusvälillä, kertoo brittilehti The Guardian.

Lisäksi 10 viikon rokotusväli tuotti neliviikkoiseen väliin nähden suuremman osuuden niin sanottuja auttaja-T-soluja, eli kehon infektiota torjuvia soluja.

Lehden haastattelemien tutkijoiden mukaan kahdeksan viikon rokotusväli Pfizer/BioNTechin rokotteella on ”ihannepiste”, kun halutaan vahva immuunivaste ja samalla suojataan ihmisiä deltavariantilta.

Aiemmin Britanniassa suositeltiin 12 viikon rokotusväliä sekä Pfizerin että Oxford/AstraZenecan rokotteen kohdalla, kun rokotteista oli pulaa ja alustavat tutkimukset näyttivät, että annosvälin pidentäminen valmistajan suosittelemasta neljästä viikosta 12 viikkoon lisäsi immuunivastetta.

Toukokuusta lähtien Britanniassa on suositeltu kahdeksan viikon väliä, kun Delta-variantti on levinnyt maassa.

– [Britannian rokotuksista vastaavan komitean] JCVI:n alkuperäinen suositus 12 viikosta pohjautui laajaan tietomäärään muista rokotteista, että usein, kun [rokoteannosten välissä] on pitkä väli, on immuunijärjestelmällä mahdollisuus luoda korkein vaste, sanoi Oxfordin yliopiston professori Susanna Duanchie The Guardianille. Hän toimi tutkimuksen johtavana tutkijana.

– Ajattelen kahdeksan viikon [rokotusvälin] olevan ’ihannepiste’, koska ihmiset haluavat ottaa kaksi rokotetta ja Deltaa on paljon liikkeellä nyt, hän sanoi.

Duanchie ei usko, että virus häviää kokonaan, joten rokotusvälin lyhentämisellä haetaan tasapainoa: Kaksi rokotetta kun antaa kuitenkin yhtä rokotetta paremman suojan, vaikka pitkä rokotusväli nostaakin vasta-ainetasoja. Kahdeksan viikon rokotusvälillä kansalaiset saavat kaksi annosta rokotusta nopeammin kuin pidemmällä välillä.

Tutkimukseen osallistui 503 terveydenhuollon työntekijää. Heistä 44 prosenttia oli aiemmin sairastanut Covid-19 -taudin. Tutkijat selvittivät Pfizerin rokotteen synnyttämää immuunivastetta.

Molemmilla rokotusväleillä, 3–4 viikon lyhyellä välillä ja 10 viikon pitkällä välillä, rokote sai aikaan vahvoja vasta-aineita ja T-solujen immuunivasteita, The Guardian kertoo.

Pitkä väli johti kuitenkin korkeampiin vasta-ainetasoihin ja suurempaan ”auttaja T-solujen” osuuteen. Tutkijoiden mukaan se tukee immunologista muistia.

Tutkijat havaitsivat, että pitempi rokoteannosväli sai toisen annoksen jälkeen aikaan korkeammat neutraloivat vasta-ainetasot Delta-varianttia ja muita huolestuttavia variantteja vastaan. Tässä tapauksessa vasta-ainetasot kuitenkin laskivat ensimmäisen ja toisen annoksen välillä, joten tutkitut olivat alttiita Delta-muunnokselle yhden rokotusannoksen jälkeen.

Tutkimuksessa yhtenä kirjoittajana ollut tohtori Rebecca Payne Newcastlen yliopistosta sanoi The Guardianin mukaan, että T-solujen soluvaste pysyi samanlaisena (consistent) sekä lyhyen että pitkän rokotusvälin ajan.

Se antaa viitteitä siitä, että nämä T-solut voivat myötävaikuttaa tärkeään suojaan Sars-CoV-2:lta tänä aikana, hän kertoo.

– Toisen rokoteannoksen jälkeen vasta-ainetasot ylittivät ne tasot, jotka [tutkituilla] oli lyhyemmän rokotusvälin jälkeen samana ajankohtana. Vaikka T-solupitoisuudet olivat verrattain alhaisemmat, läsnä olevien T-solujen profiili viittasi immunologisen muistin ja vasta-aineiden muodostumisen tukemiseen, hän sanoi lehdelle.