Erilaisesta tilanteesta Iso-Britanniassa ja Islannissa on vaikea vetää suoraa johtopäätöstä immuniteetin kehittymisen osalta, mutta sairastavuus yhdistettynä rokotuskattavuuteen voi olla taustalla, arvioi Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen immunologian tutkimuspäällikkö, dosentti Merit Melin.

Melinin mukaan Englannissa tautia on ollut suurella osalla, havaittuja tapauksia kymmenellä prosentilla väestöstä, kun taas Islannissa tartuntoja on jopa vähemmän kuin Suomessa.

”Väestön immuniteetti Englannissa on muodostunut taudin sekä rokottamisen että luonnontaudin seurauksena. Osa taudin sairastaneista on lisäksi saanut rokotuksen, jolloin immuniteetti on vahvempi, kuin pelkästään rokotetuilla tai pelkästään sairastaneilla”

Englannissa vasta-aineita on todettu suurella osalla väestöä.

”Heinäkuussa raportoidussa selvityksessä kävi ilmi, että Englannissa aikuisväestön seropositiivisuus eli niiden osuus, joilla oli vasta-aineita, joko taudin tai rokottamisen seurauksensa, oli 92 prosenttia. Se tarkoittaa, että vasta-aineita on huomattavasti suuremmalla osalla kuin on rokotettuja.”

Englannissa kaksi rokotusta on saanut hieman vajaat 60 prosenttia koko väestöstä.

”Tästä voi vetää johtopäätöksen, että Englannissa on sekä taudin että rokotteiden yhdessä muodostamaa suojaa väestössä ja siksi vakavia tapauksia ei havaita niin paljon.”

Islannissa on hyvä rokotuskattavuus, mutta kaikkia ei sielläkään ole rokotettu, eivätkä kaikki rokotetut ole saaneet vielä kahta rokoteannosta. Vasta kaksi rokoteannosta antaa merkittävää suojaa oireista tartuntaa vastaan.

”Kun on kyse helposti tarttuvasta virusmuodosta, osittainen rokotuskattavuus ei riitä siihen, että viruksen kierto pysähtyy. Deltavariantti pystyy myös rokotetun infektoimaan vaikka ei välttämättä aiheuttamaan tautia.”

Tällöin laumasuojaakaan ei Melinin mukaan pääse syntymään.

”Jos on rokotteiden tuottamaa suojaa riittävän isolla osalla väestöstä, niin pystytään ehkäisemään vakavia tautimuotoja. Jos rokotettu saa tartunnan siihen päälle, se entisestään vahvistaa rokottamalla saatua immuniteettia.”

Melin huomauttaa, että jos arvioidaan sitä, minkä vahvuisen immuniteetin tauti tuottaa ja minkälaisen rokote, niin rokotteet vetävät pitemmän korren.

”Kun rokotteiden tuottamia vasteita tutkittiin ennen niiden saamia myyntilupia, havaittiin, että rokotteet tuottavat vähintään yhtä hyvät tai korkeammat vasta-ainetasot kuin taudin sairastaneilla nähtiin.”

Taudin sairastaneilla vasta-ainetasoissa on havaittu isoa vaihtelua.

”Vakavan taudin sairastaneella ne ovat huomattavan korkeat ja ne säilyvätkin pitkään, kun taas lieväoireisen taudin sairastaneilla ne voivat olla paljon matalammat ja hiipuvat aikaisemmin pois. Taudin tuottama immuniteetti ei ole tasalaatuinen. Rokottamalla se saadaan tasalaatuisemmaksi.”

Nykyisellään laumasuojan saavuttaminen Suomessa ei näytä todennäköiseltä.

”Jos meillä olisi vähemmän tarttuva virusmuoto, silloin se rokotuskattavuus mihin tulemme pääsemään, voisi riittää viruksen kierron pysäyttämiseen. Koska deltavariantti on huomattavan tarttuva, näen sen epätodennäköisenä. Suomen tavoite rokotekattavuudessa on, että syyskuun loppuun mennessä 85 prosenttia olisi täysin rokotettuja eli saanut kaksi rokoteannosta niistä, jotka ovat siinä iässä että voivat saada rokotteen”, Melin toteaa.

Professori Markku Peltonen THL:stä on Melinin kanssa samoilla linjoilla. Covid-19-taudin käyttäytymistä on vaikea ennustaa, mutta selvää on, että tapausmäärissä nähdään kasvua.

”On hyvin mahdollista, että vieläkin korkeampia lukemia nähdään, en pidä sitä mitenkään mahdottomana. Mutta toisaalta – ainakin toistaiseksi – vakavien tapausten määrä on pysynyt varsin maltillisena, vaikka niitäkin on.”

Maissa, joissa rokotekattavuus on noussut nopeammin kuin Suomessa, esimerkiksi Iso-Britanniassa ja Israelissa, on Peltosen mukaan selvästi nähtävissä muutos.

”Vaikka tapausmääriä tulee paljon, vakavat tapaukset, sairaalahoidon tarve ja koronaan liittyvä kuolleisuus eivät lisäänny samassa suhteessa.”

Huolettomaksi ei Peltosen mukaan kannata silti heittäytyä ja terveydenhuollon kapasiteetin riittävyydestä tulee edelleen huolehtia.

”Ei tässä täysin turvassa silti olla. Väestössä on vielä paljon ihmisiä, joita ei ole rokotettu ja rokotteetkaan eivät anna täydellistä suojaa vakavillekaan tapauksille.”