Yksityisten lastensuojeluyksiköiden määrä on kasvanut ja palvelutarjonta monipuolistunut, osoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kysely.

Kyselyn mukaan lastensuojeluyksiköt ovat yhä erikoistuneempia tiettyihin palveluihin, jolloin tarve saada yhtenäistä tietoa yksiköistä korostuu. Tarpeeseen aiotaan vastata rekisterityökalulla, jonka tulevat hyvinvointialueet voivat ottaa käyttöön.

Kaksi kolmesta kyselyyn vastanneesta yksiköstä kuvaa erikoistumistaan lasten käytös- ja neuropsykiatrisiin ongelmiin, traumaattisiin kokemuksiin tai lasten- ja nuorisopsykiatriseen hoitoon.

Yksiköissä ei kuitenkaan ole riittävästi päihdekatkaisun ja -kuntoutuksen pätevyyttä. Lisäksi vammaisten lasten hoidon pätevyydessä on puutteita.

Monella lastensuojelulaitokseen sijoitetulla lapsella on jokin lääketieteellinen diagnoosi. Lähes kaikki yksiköt ilmoittivat kyselyssä, että heillä on asiakkaana vähintään yksi säännöllistä lääkitystä käyttävä lapsi.

”Lääkkeellisen hoidon myötä sairaanhoitajia tarvitaan laitoksissa yhä enemmän”, sanoo tutkimusprofessori Tarja Heino THL:stä tiedotteessa.

Kyselyn mukaan lasten terveystietojen siirtyminen uuteen yksikköön on koettu haasteelliseksi. Lasten terveystiedot ovat sijoituksen alkuvaiheessa yksikön saatavilla vain 40 prosentilla kyselyyn vastanneista yksiköistä.

Lastensuojelupalveluja tarjoavista ympärivuorokauden toimivista yksiköistä ei ole yhtenäistä kansallista tietopohjaa, vaikka sellaisen tarve on ilmeinen. Sosiaali- ja terveysministeriö myönsi valtionavustusta Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymälle, joka on yhdessä Helsingin kaupungin ja Satakunnan kanssa kehittänyt Lasteri-nimistä rekisteriä hakutyökaluna, pilotoinut sitä ja valmistautunut sen käyttöönottoon ensi vuoden vaihteessa.