Lasten tehohoidon pitkäaikaistulokset ovat Suomessa hyvällä tasolla ja valtaosalla lapsista elämänlaatu on hyvä viiden vuoden kuluttua tehohoidosta. Enemmistö vaikeita sairauksia sairastavista lapsista pärjää myös hyvin. Asia selvisi Oulun yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa.

Kymmenesosa tehohoidetuista lapsista kokee kuitenkin elämänlaatunsa heikoksi. Syynä ovat lasten sairastamat vaikeat pitkäaikaissairaudet, sillä sairaudet hoitoineen kuormittavat lasten ja perheiden elämää. Joka toisella tehohoitoon tulevalla lapsella on jokin pitkäaikaissairaus. Neurologiset sairaudet, kromosomimuutokset, syöpä ja pitkäaikainen kiputila ovat tavallisimmin lapsen elämänlaatua heikentäviä sairauksia.

Lapsen menehtyminen teho-osastolla on harvinaista. Suomalaislasten tehohoitokuolleisuus on vain 1,9 prosenttia, joka on pienimpiä maailmassa. Kehittyneissä maissa lasten tehohoitokuolleisuus on nykyisin 1,4 –6,5 prosenttia.

Vaikeasti sairaita lapsia kuolee myös tehohoidon jälkeen. Viiden vuoden seurannassa tehohoidetuista lapsista 4,8 prosenttia menehtyi. Vaikeat sairaudet nostavat tehohoidettujen lasten kuolemanriskin 50-kertaiseksi tehohoitamattomiin lapsiin verrattuna. Vaikeasti sairaan lapsen menehtyminen tehohoidon päättymisen jälkeen on useimmiten ennustettavissa. Tehohoidettujen lasten kuolinsyy oli useimmiten neurologinen sairaus, syövät ja aineenvaihdunnan sairaudet.

Vaikeat perussairaudet heikentävät tehohoidetun lapsen psyykkistä vointia ja vaikeuttavat lapsen pärjäämistä koulussa. Myös perheen sosioekonominen tilanne on heikompi silloin, kun lapsen psyykkinen vointi on huono.

Lääketieteen lisensiaatti Elina Kyöstin väitöstutkimuksessa seurattiin kaikkia Suomessa vuosina 2009 tai 2010 tehohoidettuja lapsipotilaita. Heidän kuolintietojaan verrattiin tehohoitamattomien lasten kuolintietoihin. Elossa selvinneille lähetettiin postitse kyselymateriaalia, jossa selvitettiin terveyteen liittyvä elämänlaatu, psyykkinen vointi sekä tiedusteltiin lapsen pitkäaikaissairauksista, säännöllisen lääkityksen ja terapian tarpeesta sekä kysyttiin perheen sosioekonomista tilannetta selvittäviä kysymyksiä. Kyselyyn vastasi 1109 lasta perheineen.

Väitös. Elina Kyöstin tutkimus oli hyvin kattava.

Tutkimuksen perusteella lasten tehohoito Suomessa on laadukasta. Huonontunut elämänlaatu liittyy vaikeisiin perussairauksiin, ja kun nämä riskiryhmät tunnetaan, on potilaiden seuranta ja tarvittavan tuen tarjoaminen tehohoidon jälkeen helpompaa.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi ILMAISEKSI, Klikkaa tästä.