Helsingin yliopiston elintarviketieteiden maisteri Katariina Koivusaari havaitsi väitöstutkimuksessaan, että runsas maidon kulutus oli yhteydessä suurentuneeseen tyypin 1 diabeteksen kehittymisen riskiin lapsilla, joilla oli perinnöllinen alttius tautiin.

Tyypin 1 diabetes on lapsilla Suomessa yleisempi kuin missään muualla maailmassa. Sen ilmaantuvuus on lisääntynyt moninkertaisesti 1950-luvulta lähtien.

"Maito on koostumukseltaan hyvin monimutkainen aine, eikä tähänastisten tutkimusten perusteella voida sanoa, mitkä tekijät maidossa mahdollisesti liittyvät sairauksien riskiin”, sanoo Koivusaari tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan myös aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että runsas maidon käyttö varhaislapsuudessa saattaa altistaa tyypin 1 diabetekselle.

Äidinmaidonkorvikkeella yhteys lasten astmaan?

Tyypin 1 diabeteksen lisäksi Koivusaari tutki maitovalmisteiden yhteyttä lasten astman kehittymiseen. Tutkimuksessa ilmeni, että voimakkaasti lämpökäsiteltyjen maitovalmisteiden, kuten äidinmaidonkorvikkeiden, kulutus oli yhteydessä suurentuneeseen astman riskiin.

Vastaavaa yhteyttä ei havaittu miedommin lämpökäsitellyillä, pastöroiduilla maitotuotteilla. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että maidon prosessointi saattaa muuttaa maidon immunologisia ominaisuuksia.

Astman osalta aikaisemmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä siitä, että prosessoimattoman raakamaidon kulutus saattaa suojata lasta astmalta. Raakamaitoa ei kuitenkaan voida suositella lapsille, sillä se saattaa sisältää terveydelle vaarallisia bakteereita.

Tiedotteen mukaan Koivusaaren väitöstutkimus on ensimmäinen tutkimus, jossa on havaittu, että runsas voimakkaasti lämpökäsiteltyjen maitovalmisteiden, joihin myös äidinmaidonkorvike lukeutuu, kulutus saattaa liittyä lasten suurentuneeseen riskiin sairastua astmaan.

Koivusaaren mukaan tarvitaan lisätutkimusta, jotta voidaan ymmärtää, altistaako maitovalmisteiden käyttö todella tyypin 1 diabetekselle ja äidinmaidonkorvikkeiden käyttö astmalle. Havaittuja yhteyksiä voi selittää myös jonkin muu vielä tunnistamaton tekijä.

"Jatkotutkimuksissa olisi myös tärkeää selvittää, mikä maidossa saattaa olla sairauksien riskiin liittyvä tekijä, jotta se olisi mahdollista huomioida prosessoinnissa. Yksittäiset tutkimustulokset eivät muuta ravitsemussuosituksia, jotka pohjautuvat laajaan tutkimusnäyttöön”, Koivusaari toteaa.

Koivusaari väittelee 19.11.2021 kello 13 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.