Psykoosilääkkeiden käyttö lasten mielenterveyshäiriöiden hoidossa on lisääntynyt ja niiden käyttö psykiatrisen hoidon osana voi helpottaa lapsen oireilua. Lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöihin tulisi kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota. Asia selvisi Tampereen yliopiston tuoreessa väitöstutkimuksessa.

LL Kirsi Kakon väitöskirjatutkimuksessa tarkasteltiin psykoosilääkehoidon turvallisuutta sekä aloitus- ja seurantakäytäntöjä alle 13-vuotiailla lapsilla.

Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) lastenpsykiatrian vastuualueella kaksivaiheisena vuosien 2013–2019 aikana. Tutkimuksen jälkimmäisessä vaiheessa tutkimuspotilaiden lääkehoidon seurannassa käytettiin yhtenäistä seurantaohjelmaa.

Pitkäkestoinen tarve lääkitykselle

Tutkimuksessa todettiin, että psykoosilääkkeiden käyttöaiheet olivat lapsilla moninaisia. Useimmiten käyttö liittyi vakavan aggressiivisuuden tai tunne- ja käytössäätelyn häiriöiden hoitoon. Lääkehoidon tarve oli usein pitkäkestoinen.

Painonnousu ja kolesteroli- ja sokeriaineenvaihdunnan epäedulliset muutokset olivat tutkimuspotilailla varsin yleisiä ja olivat havaittavissa pian lääkehoidon aloituksen jälkeen. Lapsilla käytetyt viitearvot eivät kuitenkaan välttämättä ylittyneet seurannan aikana, mikä vaikeutti haittavaikutusten varhaista havaitsemista. Tutkimuspotilailla todettiin myös jonkin verran lieviä neurologisia haittavaikutuksia.

”Oikea-aikainen psykoosilääkehoito voi muun psykiatrisen hoidon ohessa edistää lapsen toipumista, mutta lääkehoidon mahdollisesti aiheuttamat haitalliset suuntaukset tulisi havaita varhain, jotta ylipainon tai tyypin 2 diabeteksen kehittyminen niille alttiilla lapsilla voitaisiin ehkäistä. Myös neurologisten haittojen havaitsemiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota”, Kakko sanoo tiedotteessa.

Seurantaan luotava hyvät käytännöt

Haittojen ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen edellyttävät huolellisia ja johdonmukaisia lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytäntöjä.

”Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa todettiin, että lääkehoidon aloituksen ja seurannan käytännöt olivat epäyhtenäisiä, mutta käyttöön otettu seurantaohjelma yhtenäisti niitä ja paransi lääkehoidon turvallisuutta. Tutkimuspotilaiden kasvua ja laboratorioarvoja seurattiin useammin ja muutosten havaitsemisen kannalta tärkeät toistetut mittaukset lisääntyivät”, Kakko kertoo.

Jotta käytännöt juurtuisivat pysyväksi kliiniseksi toimintatavaksi, työtä on kuitenkin vielä edessä.

”Vaikka seurantaohjelma toimikin tutkimuksen aikana hyvin, kliinisessä työssä lääkehoidon käytännöissä on vielä vaihtelevuutta. Lasten psykoosilääkehoidon yhtenäisiä aloituskäytäntöjä ja seurantaa tulisikin aktiivisesti edistää niissä organisaatioissa, joihin lasten vakavien psykiatristen häiriöiden hoito keskittyy”, Kakko jatkaa.

Kirsi Kakko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Tampereen yliopistosta 2002 ja lastenpsykiatrian erikoislääkäriksi 2013. Hän toimii vt. apulaisylilääkärinä Tays lastenpsykiatrian vastuualueella ja kliinisenä opettajana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa.

Kirsi Kakon lastenpsykiatrian erikoisalaan kuuluva väitöskirja Second-generation Antipsychotic Medications in Child Psychiatric Patients: Prescribing and Monitoring practices tarkastetaan Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa 17.12.2021.