Väkivaltaan tulisi saada apua välittömästi. Erityisen tärkeää viiveetön apu on lapsille ja nuorille. Myös väkivallan näkeminen on lapselle aina vahingollista.

Väkivaltaisessa ympäristössä kasvaneet lapset kärsivät toksisesta stressistä, eli stressitasot ovat pysyvästi korkealla. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen tulevaan elämään, selviytymiseen ja menestymiseen.

”Pelkkä väkivallan loppuminen ei riitä, vaan apua on saatava tilanteen käsittelyyn. Väkivallalla on pitkäkestoiset vaikutukset ihmisen elämään. Väkivaltaa kokenut tuntee itsensä usein arvottomaksi eikä välttämättä tunnista, millainen kohtelu on sallittua. Lapsuudessa saatu malli voi johtaa myös väkivaltaan parisuhteissa ja ylisukupolvisena siirtyä myös omille lapsille”, väkivaltatyön asiantuntija Katri Kyllönen Ensi- ja turvakotien liitosta sanoo tiedotteessa.

Lapsi aistii väkivallan

Väkivalta perheessä jää liian usein neljän seinän sisälle. Lapsilla on arjessa liian vähän mahdollisuuksia kertoa kodin tilanteesta turvallisille aikuisille. Tämä on entisestään korostunut pandemian aikana.

Usein väkivallan uhri ei näe tilanteesta ulospääsyä ja häpeää tilannettaan. Lapset usein mukautuvat perheen ilmapiiriin. He eivät osaa tai uskalla kertoa tilanteesta ulkopuolisille. On tärkeää, että lapsille on erilaisia mahdollisuuksia ja turvallisia kanavia puhua kokemastaan. On aina aikuisten tehtävä puuttua ja suojella lapsia.

”Lapselle on erityisen vaurioittavaa se, että väkivaltaa käyttävä on lapsen vanhempi, jonka pitäisi olla turvallinen ja luotettava. Vanhemmat saattavat virheellisesti ajatella, ettei lapsi kärsi vanhempien välisestä väkivallasta tai on liian pieni ymmärtämään sitä. Lapsi kuitenkin aistii väkivallan, vaikka hän ei olisi tapahtumahetkellä paikalla”, Kyllönen sanoo.

Nimetön chat paljastaa hädän

Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten avopalveluista ja turvakodeista saa apua 2 100 lasta vuodessa. Lasten ja nuorten kokeman lähisuhdeväkivallan lisääntyminen näkyy ennen kaikkea chatissa heidän itsensä kertomana.

Korona-ajan alussa perustettu lasten ja nuorten chat on tullut tarpeeseen. Viime vuoden aikana yli 900 lasta ja nuorta jutteli ammattilaisen kanssa vaikeuksista ja pelosta kotona. Lapset ovat huolissaan oman perheen tilanteesta ja kertovat ahdistuksesta, pelosta ja omista mielenterveysongelmistaan.

Lapset kertovat vakavista ongelmista. Reilu viidesosa keskusteluista koskee väkivaltaa. Lapset kertovat muun muassa vanhempien heihin kohdistamasta väkivallasta tai itsensä vahingoittamisesta, kuten viiltelystä.

”Asia on huomioitava hyvinvointialueilla”

Ensi-ja turvakotien liiton pääsihteeri Riitta Särkelä sanoo, että kuntien täytyy vastata avun tarpeeseen. Liiton jäsenyhdistykset ovat tässä työssä tärkeä kumppani.

”Väkivalta missään muodossaan ei ole perheen sisäinen asia ja siitä ei saa vaieta. Myös ammattilaisten pitää ottaa turvallisuus puheeksi lasten ja nuorten kanssa. Tieto avusta tulee olla helposti löydettävissä jokaisessa kunnassa.

Lähisuhdeväkivaltaan avun tarjoaminen tulee ottaa huomioon uusia hyvinvointialueita rakennettaessa ja niiden strategioissa. Kyse on investoinnista koteihin ilman väkivaltaa ja turvalliseen tulevaisuuteen, liitto vaatii.

Lue seuraavaksi: