Epilepsialeikkauksia tehdään Euroopassa yhä useammalle lapselle. Kohtauksettomuuteen tähtäävien toimenpiteiden määrää tulisi kuitenkin lisätä ja tehdä nykyistä nuoremmille lapsille.
Tieto pohjautuu juuri tehtyyn selvitykseen lasten epilepsiakirurgian tasosta Euroopassa. Mukana oli 20 lasten epilepsiakirurgian eurooppalaista keskusta, jotka kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa ratkomaan vaikeasti hoidettavien potilastapausten hoitovaihtoehtoja ja samalla vaihtamaan alansa viimeisintä tietoa ja osaamista.
Tavoitteena on yhtenäistää, seurata ja kehittää lasten epilepsian hoitoa.
Selvityksen ajanjaksona vuosina 2008–2015 eurooppalaisissa keskuksissa tehtiin 1859 epilepsiakirurgista toimenpidettä. Niiden ansiosta epilepsiakohtaukset jäivät kokonaan pois vajaalta 70 prosentilta epilepsiaa sairastavista lapsista.
– Suunta on Euroopassa hyvä ja yhä useampi epilepsiapotilas saa tarvitsemansa hoidon. Mutta epilepsiakirurgiaa hyödynnetään edelleen liian vähän niin aikuisten kuin lastenkin epilepsian hoidossa, neurokirurgian erikoislääkäri Atte Karppinen Husin Neurokeskuksesta sanoo tiedotteessa.
Selvityksessä havaittiin selviä eroja eri epilepsiamuotojen diagnosoinnissa ja niiden kirurgisessa hoidossa eri keskusten välillä.
– Keskusten välisiä eroja selittää se, minkä tyyppisiä epilepsiapotilaita lähetetään ja valitaan kirurgisesti hoidettavaksi, onko kyseessä uusi keskus, jossa on muita keskuksia vähemmän kokemusta sekä käytössä olevat resurssit. Keskusten tuloksia ei siis voi verrata suoraan toisiinsa.
Yleisimpiä epilepsiapesäkkeitä ovat kasvaimet ja aivokuoren kehityshäiriöt. Yleisin lasten epilepsialeikkauksen kohde on ohimolohkon ulkopuolella, ja seuranta-aikana näiden määrä lisääntyi ja ohimolohkoleikkausten osuus vastaavasti väheni.
Suomessa epilepsiakirurgia on hyvällä eurooppalaisella tasolla, mutta kirurgiseen hoitoon ohjautuminen on ollut Karppisen mukaan vain tyydyttävää. Toimenpiteiden määrissä ja ajoituksissa on edelleen parantamisen varaa.
– Aiemmissa selvityksissä on arvioitu, että Suomessa pitäisi tehdä 90 kohtauksettomuuteen tähtäävää epilepsialeikkausta vuodessa, kun nyt niitä tehdään lapsille ja aikuisille 40-50 vuodessa.
Karppisen mukaan potilaat pitäisikin saada tutkimuksiin mahdollisimman nuorina ja tarvittaessa leikkaukseen, jolloin hoitotuloksetkin ovat paremmat.
– Nyt suurin osa lapsista leikataan yli 7-vuotiaina, vaikka alle kouluikäiset saataisiin todennäköisimmin kohtauksettomiksi, jolloin voitaisiin hyödyntää pienten lasten aivojen suurta muovautumiskykyä. Lisäksi epilepsian sekä siihen käytettyjen lääkkeiden haitat olisivat vähäisemmät lapselle, kun kohtaukset saadaan loppumaan leikkauksella.
Pienten lasten aivojen muovautuvuus tulee ilmi esimerkiksi siinä, että kouluikäisen lapsen aivojen vasemmanpuoleinen epilepsiapesäke ei sovellu leikattavaksi, jos puhetoiminnot sijaitsevat liian lähellä ja vaarantuisivat leikkauksessa: mikäli vasemmanpuoleinen epilepsiapesäke kuitenkin leikattaisiin riittävän varhain, puhetoiminnot siirtyisivät aivojen muovautumiskyvyn ansiosta oikeaan aivopuoliskoon.
