Mies istuu täydessä bussissa. Vastapäätä istuu nainen, joka vilkaisee häneen ja miestä alkaa välittömästi ahdistaa. Hän kokee tilanteen uhkaavana ja on varma, että nainen haluaa hänelle pahaa.
Tilanne voisi olla todellinen, mutta tässä tapauksessa kyse on keinotodellisuudesta, jota skitsofreniaa sairastava potilas katsoo virtuaalilasien kautta. Potilas harjoittelee turvallisessa ympäristössä, esimerkiksi psykologin läsnä ollessa, tilannetta, joka on hänelle vaikea tai aiheuttaa hänelle ahdistusta.
Hus Psykiatrialla, psykoosi- ja oikeuspsykiatrian linjalla on kehitetty noin vuoden ajan virtuaalitodellisuutta hyödyntävää interventiota psykoosisairauksien tyypillisten harha-ajatusten ja pelkojen hoitamiseksi. Hoidosta toteutetaan myös tutkimusta, jonka avulla pyritään määrittelemään, kuinka vaikuttavaa toteutettu hoito on.
”Virtuaalitodellisuutta hyödyntäviä arviointi- ja hoitomenetelmiä on otettu laajasti käyttöön psykiatrisissa häiriöissä. Altistusharjoitukset ovat tutkimuksissa vähentäneet merkittävästi etenkin harhaluuloisuutta ja ahdistuneisuutta, joten meillä oli jo tukea sille ajatukselle, että tällainen hoitomuoto voisi toimia myös skitsofreniaa sairastavilla”, kertoo psykologi Kasperi Mikkonen.
Ratkaisuja eristäytyneisyyden katkaisemiseksi
Hoitomalli perustuu altistukseen VR-lasien avulla. Teknologiaa hyödyntämällä pelkoa aiheuttavat tilanteet voidaan räätälöidä kunkin potilaan mukaan yksilöllisesti. Metodia hyödyntämällä potilaan on helpompi käsitteellistää ja käsitellä omaa sisäistä maailmaansa yhteistyössä ammattilaisen kanssa.
Mikkonen kertoo, että teknologiaratkaisuista psykoosien hoidossa on saatu merkittäviä tuloksia etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa lääkkeelliset hoitomuodot eivät ole osoittautuneet riittäviksi.
”Puhutaan treatment-resistant- tai ultra-treatment-resistant -potilaista, joilla elämää selkeästi haittaavat ja rajoittavat oireet jäävät elämään lääkityksestä huolimatta.”
Pinttyneet pelot − kuten vaikka poliisiauton näkeminen tai ruuhkainen kauppakeskus − aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja rajaavat sairastavan elämää eli estävät elämästä sellaista elämää, joka tukisi toipumista. Usein pelot saavat sairastavan eristäytymään muusta yhteiskunnasta.
”Pyrimme saamaan ratkaisumalleja, joilla voidaan katkaista eristäytyneisyyden putki tavalla, joka on helposti toteutettava ja potilaan näkökulmasta turvallisen tuntuinen. Tavoite on pystyä tutkimuksellisesti osoittamaan, että virtuaalitodellisuutta hyödyntävällä interventiolla potilaan paranoidinen ajattelu tai siihen liittyvä ahdistuneisuuden kokemus vähenee”, Mikkonen kertoo.
Kehitysprosessista julkaisu vertaisarvioitavana
Seitsemän käyntikerran interventiota on alettu toteuttaa Hus Psykiatrian lisäksi myös useissa osasto- ja avohoidon yksiköissä.
”Hoitomalli on nyt tutustutettu näihin paikkoihin ja seuraavaksi hoitoa lähdetään toteuttamaan ja rekrytoimaan tutkimuspotilaita.”
Tutkimusryhmään kuuluvat Mikkosen lisäksi ylilääkäri Boris Karpov sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta tutkijat Maija Lindgren ja Marko Manninen.
”Meillä oli rajattu pilottiporukka, joka toteutti mallia muutamien potilaiden kanssa. Saimme niin hyvää kokemusta pilotista, että päätimme jatkaa. Intervention kehitysprosessista ja ensimmäisistä kliinikoiden kokemuksista meillä on nyt julkaisu vertaisarvioitavana. Itse asiassa valitettavan vähän näkee niin sanottuja kehitys- tai implementaatiojulkaisuja”, Mikkonen pohtii.
Eettiset luvat ryhmä on jo saanut ja seuraavaksi se hakee tutkimuslupaa.
”Tavoite on, että viimeistään tammikuussa aloitetaan virallisesti potilaiden rekryäminen.”
Hoitoa mahdollista tarjota myös potilaan kotona
Kasperi Mikkonen uskoo, että VR-laseihin perustuva altistusterapia antaa lääkärille uuden hoitomuodon tarjottavaksi erikoissairaanhoidon sisällä.
”Tämä interventio yhdistelee vanhoja terapeuttisia mekanismeja uuden kanavan kautta tuotavaksi.”
Mikkonen lisää, intervention tekninen kehitys ja käyttöönotto on helppoa. Sen pystyy kouluttamaan laajalle henkilöstöjoukolle, kuten psykologeille ja muille erityistyöntekijöille ja myös sairaanhoitajille, joilla on kokemusta kognitiivisesta työskentelystä ja altistusten toteuttamisesta.
”Lääkäri toki tekee aina varsinaisen hoitopäätöksen ja ohjaa potilaan hoitoon.”
Koska VR-lasit kulkevat helposti mukana, voi hoitojakso tapahtua poliklinikan tai osaston lisäksi myös potilaan kotona. Tutkimusryhmä toivookin saavansa kokemusta myös sellaisista potilaista, jotka ovat niin vaikeassa tilanteessa, että he eivät yksinkertaisesti suostu lähtemään kotoa.
Kasperi Mikkonen korostaa, että Husissa kehitettyä hoitoa ei ole tarkoitus pitää vain oman talon sisällä vaan jakaa kaikkien asiasta kiinnostuneiden kanssa. Esimerkiksi Rikosseuraamuslaitos on jo hyödyntänyt materiaaleja.
”Kaikki materiaalimme tulee olemaan avoimessa käytössä.”
Lue seuraavaksi:
