Lapsena traumoja kokeneet naiset synnyttävät nuoremmalla iällä kuin ne, joiden olosuhteet ovat olleet vakaammat. Tämä selviää Turun ja Helsingin yliopistojen yhteisestä tutkimuksesta.

Sodan, luonnonkatastrofin tai jopa tautiepidemian lapselle aiheuttamat vaikeat kokemukset vaikuttavat aikuiselämään tavalla, joita ihminen ei itse tiedosta.

Toisen maailmansodan aikana tuhannet suomalaiset naiset ja tytöt liittyivät vapaaehtoisesti Lotta Svärd -järjestöön, ja jotkut heistä joutuivat kokemaan sodan kauheuksia. Turun yliopiston tutkija Robert Lynch hyödynsi koottua laajaa tietokantaa tutkiakseen lapsena koettujen traumojen vaikutuksia myöhemmällä iällä.

Aineisto osoitti, että sodassa palvelleista tytöistä ja naisista tuli aikaisemmin äitejä, ja heillä oli ollut myös enemmän lapsia verrattuna saman ikäisiin naisiin, jotka eivät olleet osallistuneet sotatoimiin.

– Kun kerran lapsuusiän traumojen voitiin osoittaa vaikuttavan niinkin perustavanlaatuisiin elämän käännekohtiin kuin äidiksi tulemisen ikään, on todennäköistä, että traumoilla on merkittävä rooli myös esimerkiksi riskinottokyvyn ja sosiaalisuuden kehittymisessä sekä seksuaalisessa kypsymisessä, Lynch toteaa Turun yliopiston tiedotteessa.

Tutkimus on uraauurtava, sillä se pystyy osoittamaan vaikeuksien kokemisen vaikuttavan nuorella iällä perheen perustamisen taustalla.

– Pystyimme vertailemaan laajasta aineistosta naisten lasten saamisen ikää ennen sotaa ja sen jälkeen. Perheen tausta huomioitiin vertaamalla siskoksia keskenään. Tämä on vahva näyttö siitä, että trauma todella vaikuttaa lasten saamisen ajoitukseen, lisää Helsingin yliopiston tutkija ja projektin johtaja John Loehr.

Tutkijoiden tekemät havainnot koskettavat miljoonia lapsia ja aikuisia, jotka kärsivät sodista eri puolilla maailmaa. Tuloksia voi soveltaa myös luonnonkatastrofin tai jopa covid-19:n kaltaisten epidemioiden aiheuttamiin seurauksiin ja tiedostamattomiin valintoihin myöhemmässä elämässä.

Evoluutioteorian mukaan yksilön epävakaa elinympäristö ja siitä johtuva kohonnut kuolleisuusriski johtavat siihen, että on kannattavampaa lisääntyä aikaisin kuin ottaa riski siitä, ettei ehkä ehdi lisääntyä ollenkaan.

– Vaikuttaa siltä, että ihmisellä tämä herkkyyskausi ulottuu lapsuudesta varhaiseen aikuisuuteen asti, jolloin käyttäytymistä säädellään tiedostamatta vastaamaan parhaiten vallitsevia olosuhteita. Seuraukset voivat olla kauaskantoisia vielä olosuhteiden normalisoiduttuakin. Lapsena koettu trauma voi vaikuttaa aikuiselämään tavalla, jota ihminen ei itse tiedosta – kuten siihen, missä iässä heistä tulee äitejä, toteaa Turun yliopiston tutkija, akatemiaprofessori Virpi Lummaa.

Tutkimus on osa Koneen säätiön rahoittamaa Learning from our past -projektia. Tutkimusaineisto perustuu Karjalan Liiton Siirtokarjalaisten tie -matrikkeliin ja Karjalan Tietokantasäätiön digitoitujen kirkonkirjojen aineistoihin.

Lue myös: