Tällä viikolla vietettävä elinsiirtolasten viikko nostaa esiin lasten elinsiirtoja. Munuais- ja maksaliiton järjestämä viikko järjestetään nyt ensimmäistä kertaa.

Lapsille ja nuorille tehdään vuosittain 20–25 elinsiirtoa. Elinsiirtoa tarvitsevilla lapsilla on usein synnynnäinen vika, joka aiheuttaa vakavan sairauden. Vaivat ilmenevät jo lapsen ensimmäisinä elinkuukausina. Elinsiirto on parantumattoman sairauden viimeinen hoitokeino.

– Yleisin syy lapselle tehtävään elinsiirtoon on munuaisensiirrossa synnynnäinen nefroosi tai virtsateiden rakennepoikkeavuudet, kertoo lasten elinsiirtolääkäri Timo Jahnukainen HUS:n Lastensairaalasta, Munuais- ja maksaliiton tiedotteessa.

– Maksansiirron syynä on yleisimmin sappitieatresia. Sydänsairauksista sydämensiirtoon voi johtaa sydänlihassairaus eli kardiomyopatia tai rakenteellinen sydänvika.

Tämän vuoden lokakuun loppuun mennessä lapsille oli tehty 24 elinsiirtoa, joista 11 oli munuaisensiirtoja.

– Tänä vuonna elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaisensiirtoja on ollut aiempaa enemmän, noin 70 prosenttia kaikista, kun yleensä näitä on noin puolet lasten munuaisensiirroista. Luovuttajana on useimmiten toinen vanhemmista.

Vuodesta 2017 lähtien lapsen on voinut asettaa siirtolistalle pre-emptiivisesti eli ilman edeltävää dialyysihoitojaksoa.

Aikuisen munuainen voidaan siirtää yli 10-kiloiselle lapselle. Maksa ja sydän saadaan aina aivokuolleelta luovuttajalta. Maksansiirto lapselle voidaan tehdä aikuisen maksan osasiirtona, mutta sydämensiirron saajan on oltava suurin piirtein samaa kokoluokkaa luovuttajan kanssa.

Onnistuneen elinsiirron jälkeen lapsen ja nuoren kasvu ja kehitys on yleensä normaalia. Suomessa lasten elinsiirtojen tulokset ovat hyvää kansainvälistä tasoa.

Kaikkiaan Suomessa tehdään vuosittain noin 370 elinsiirtoa. Uutta elintä odottaa kuitenkin jatkuvasti noin 550 ihmistä.