Myös lapsilla ja nuorilla esiintyy toiminnallisia häiriöitä, joiden taustalta ei löydy sairautta. Vaikka oireiden syytä ei löydettäisi perusteellisissakaan tutkimuksissa, oireet ovat aitoja, muistuttaa Lääkäri 2019-päivillä puhunut lastenneurologi Tuuli Immonen tiedotteessa.

Noin joka viidennellä yleislääkärin vastaanotolle tulevasta potilaasta on oireita, joille ei löydy selitystä. Aikuisilla yleisimpiä toiminnallisia häiriöitä ovat muun muassa monikemikaaliherkkyys ja fibromyalgia.

Toiminnallisten häiriöiden syntymekanismia ei tunneta tarkasti, mutta eräs keskeinen tekijä vaikuttaisi olevan stressin säätelymekanismien häiriintyminen ja elimistön hälytysjärjestelmien poikkeava herkistyminen. Sen voi laukaista esimerkiksi infektiosairaus tai psyykkisesti kuormittava tapahtuma.

Lasten ja nuorten toiminnallisiin häiriöiden hoitoon on paneuduttu Suomessa nyt koko maan laajuudelta. Jokaiseen yliopistosairaalaan on perustettu moniammatillinen työryhmä, johon kuuluvat kaikki lapsia hoitavat erikoisalat. Tavoitteena on, että jokaisella potilaalla on oma vastuulääkäri.

– Työryhmässä on mukana myös lasten- ja nuorisopsykiatria, joilla on työkaluja kuntoutukseen, kun lapsen toimintakyky on heikentynyt. Painotan, että toiminnallisissa oireissa ei kuitenkaan yleensä ole kyse psyykkisistä häiriöistä, kertoo lastenneurologi, LT Tuuli Immonen HUS:n Lasten ja nuorten sairaalasta.

Tarve moniammatillisten työryhmien perustamiseen on syntynyt perheiden tilanteesta. Kun lapsi on tutkittu huolellisesti eikä oireille ole löytynyt syytä, perhe on voinut kokea jäävänsä tyhjän päälle. Nyt tilanteesta päästään eteenpäin kuntouttavalla otteella.

Immonen muistuttaa, että perusterveydenhuollon lääkärit hoitavat valtaosan toiminnallisista häiriöistä, ja suuri osa potilaista toipuu. Jos lapsen tai nuoren toimintakyky heikkenee selvästi ja hänelle tulee poissaoloja koulusta, hänet tulisi lähettää erikoissairaanhoitoon. Ongelmilla on tapana monimutkaistua odotellessa.

– Toiminnallisten häiriöiden mekanismien ymmärrys aivotasolla on vasta alussa, mutta apua on saatavilla ja suurin osa lapsipotilaista toipuu. Hoidon täytyy perustua olemassa olevaan tutkimustietoon ja tutkimustietoa vaikuttavista hoidoista tarvitaankin lisää. Lasten ja nuorten kohdalla kokeellisia hoitoja on arvioitava erityisen tarkasti.

Toiminnallisissa häiriöissä esiintyy laaja kirjo oireita eikä niihin voida käyttää vain jotain tiettyä hoitoa.

Tarve moniammatillisten työryhmien perustamiseen on syntynyt perheiden tilanteesta. Kun lapsi on tutkittu huolellisesti eikä oireille ole löytynyt syytä, perhe on voinut kokea jäävänsä tyhjän päälle. Nyt tilanteesta päästään eteenpäin kuntouttavalla otteella.

Immonen muistuttaa, että perusterveydenhuollon lääkärit hoitavat valtaosan toiminnallisista häiriöistä, ja suuri osa potilaista toipuu. Jos lapsen tai nuoren toimintakyky heikkenee selvästi ja hänelle tulee poissaoloja koulusta, hänet tulisi lähettää erikoissairaanhoitoon. Ongelmilla on tapana monimutkaistua odotellessa.

– Toiminnallisten häiriöiden mekanismien ymmärrys aivotasolla on vasta alussa, mutta apua on saatavilla ja suurin osa lapsipotilaista toipuu. Hoidon täytyy perustua olemassa olevaan tutkimustietoon ja tutkimustietoa vaikuttavista hoidoista tarvitaankin lisää. Lasten ja nuorten kohdalla kokeellisia hoitoja on arvioitava erityisen tarkasti.

Toiminnallisissa häiriöissä esiintyy laaja kirjo oireita eikä niihin voida käyttää vain jotain tiettyä hoitoa.