Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien psykoosilääkejaksot ovat suhteellisen pitkiä ottaen huomioon, että käyttö on usein virallisesta käyttöaiheesta poikkeavaa.

Kelan tilastojen mukaan lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien käyttöjaksot olivat keskimäärin noin 17 kuukautta pitkiä. Yleisimpiä olivat 11 kuukauden käyttöjaksot. Toisaalta kolmanneksella käyttäjistä käyttöjakso kesti alle 50 päivää, kun taas 16 prosentilla käyttö kesti yli 600 päivää. Käyttöjaksojen pituus lyheni seuranta-aikana.

Tytöt käyttivät psykoosilääkkeitä lyhyemmän aikaa kuin pojat. Psykoosilääkkeistä tyttöjen yleisesti käyttämän ketiapiinin havaittiin liittyvän lyhyempään käytön kestoon. Lisäksi 7–12- ja 13–15-vuotiaat käyttivät psykoosilääkkeitä lyhyemmän aikaa kuin 1–6-vuotiaat. Pitkään käyttöjaksoon liittyivät psykoosilääke risperidonin käyttö ja psykoosilääkkeen vaihtaminen kesken hoidon.

Kelan rekisteritietojen mukaan alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien määrä on lähes kaksinkertaistunut 10 vuoden aikana.

Psykoosilääkkeitä käytetään Suomessa ja maailmalla alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten käytöshäiriöiden, ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoitoon. Tutkimuksessa yli kolmasosalla psykoosilääkkeiden käyttöjakso oli alle 50 päivää, mikä viittaa niiden lyhytaikaiseen käyttöön muun muassa ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoidossa. Nämä poikkeavat psykoosilääkkeiden virallisista käyttöaiheista, josta on kertynyt kliinistä käyttökokemusta, mutta tutkimusnäyttöä aiheesta on vain vähän.

Tutkimuksessa havaittiin nuorempien ikäryhmien ja pidempien käyttöjaksojen yhteys toisiinsa. Kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden tiedetään painottuvan nuorempiin ikäryhmiin, jolloin lapset saattavat tarvita pidempiä psykoosilääkekuureja oireiden, esimerkiksi aggressiiviseen käytöksen. lievittämiseen. Sekä lyhyiden että pitkien psykoosilääkehoitojen on todettu lisäävän riskiä haittavaikutuksille, kuten painon ja kolesteroliarvojen nousulle.

Lapsilla ja nuorilla psykoosilääkehoito tulee harkita tarkkaan, ja sitä tulee seurata tiiviisti. Psykoosilääkehoito pitää olla aina yhdistettynä psykososiaalisiin tuki- ja hoitomuotoihin, esimerkiksi vanhempainohjaukseen tai terapiaan.

Tutkimus on lääketieteen lisensiaatti Eveliina Varimon väitöskirjan osatyö, joka julkaistiin äskettäin Journal Of Child And Adolescents Psychopharmacology - tiedelehdessä. Tutkimuksessa selvitettiin alle 18-vuotiaiden psykoosilääkkeen ensiostajien käyttöjakson pituutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Aihetta ei ole aikaisemmin tutkittu Suomessa.

Tutkimusaineistona käytettiin Kelan Reseptitiedoston tietoja korvatuista lääkeostoista ja vammaistukitietoja vuosilta 2008–2017. Tutkimuksen ajanjaksona 1–17-vuotiailla lapsilla ja nuorilla oli 70 000 psykoosilääkeostoa. Näistä poimittiin 20 932 lasta ja nuorta, jotka olivat seuranta-aikana aloittaneet psykoosilääkkeen (risperidoni, ketiapiini, aripipratsoli tai olantsapiini) ensimmäistä kertaa.

Tutkimus toteutettiin Kelan, Husin Uuden lastensairaalan, Lastentautien tutkimuskeskuksen lastenpsykiatrian tutkimusryhmän ja Helsingin yliopiston yhteistyönä. Tutkimuksen ohjasivat Kelan tutkimuspäällikkö, dosentti Leena Saastamoinen ja Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori, Hus lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva Aronen.

Lue myös: