Opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja kokemukset niistä vaihtelivat luokka- ja koulutustason sekä palvelun mukaan. Yksilöllisen tarpeen mukaisilla käynneillä, siis muuten kuin terveystarkastuksissa, lapset ja nuoret olivat useimmiten (31–45 %) käyneet terveydenhoitajalla. Kuraattorilla oli käynyt noin joka kymmenes ja psykologilla hieman harvempi. Lääkärillä oli muuten kuin terveystarkastuksessa asioinut noin viidennes yläkoulun ja toisen asteen vastaajista.

Vain pieni osa nuorista (0–2 %) ei ollut päässyt eri palvelujen ammattilaisten vastaanotolle yrityksestä huolimatta. Tytöt kävivät vastaanotoilla poikia yleisemmin.

Terveystarkastukset ovat tärkeä tukimuoto lapsille ja nuorille.

Opiskeluhuoltopalveluja tarvinneista nuorista 69–85 prosenttia koki pääsyn vastaanotolle helpoksi. Samoin tukea ja apua hyvinvointiin koki saaneensa suurin osa (59–92 %) sitä tarvinneista. Yleisimmin tukea oli saatu terveydenhoitajalta. Terveystarkastuksessa käyneistä suurin osa olikin kokenut, että tarkastuksessa puhuttiin tärkeistä asioista (73–88 %) ja kuunneltiin nuoren mielipidettä (80–91 %).

Monet nuoret (38–88 %) myös kokivat saaneensa apua ja tukea palvelujen eri ammattilaisilta, vaikka eivät olleet palveluissa asioineet terveystarkastusta lukuun ottamatta.

– Tämä kertoo siitä, että terveystarkastukset ovat tärkeä tukimuoto lapsille ja nuorille. Lisäksi on onnistuttu myös yhteisöllisessä hyvinvointityössä eli tukea on onnistuttu tarjoamaan ilman yksilökäyntiä, THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola saoo tiedotteessa.

Osa opiskeluhuoltopalveluja tarvinneista nuorista, tytöt poikia useammin, koki ettei ollut saanut apua ja tukea hyvinvointiinsa (8–41 %). Tukea tarvinneista nuorista 16–31 prosenttia koki jääneensä vaille kuraattorin ja 18–41 prosenttia psykologin tukea, ja psykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeimmaksi. Lisäksi vain noin puolet lapsista ja nuorista koki, että oppilaitoksessa oli aikuinen, jonka kanssa voi tarvittaessa keskustella mieltä painavista asioista.

Kouluterveyskysely kerättiin maalis-huhtikuussa 2019. Siihen vastasivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat.

Lue seuraavaksi: