Katkokset koulupolulla koskettavat yhä useampaa lasta ja nuorta Suomessa.

Samaan aikaan lasten- ja nuorisopsykiatrian erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvaa vuosittain huolimatta siitä, että painopistettä on pidempään pyritty siirtämään varhaiseen tukeen ja perustason toimijoiden vahvistamiseen.

Väitöstutkija Piia Ruudun mukaan varhainen puuttuminen lasten ja nuorten psyykkiseen oireiluun ei vielä toimi kunnolla. Lapsen ja nuoren psyykkinen oireilu nostaa merkittävästi riskiä koulunkäynnin keskeytymiselle ja voi johtaa tilanteeseen, jossa lapsi ei käy koulua lainkaan.

Ruutu tutki Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöksessään nimenomaan psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren koulunkäynnin edellytyksiä ja esteitä, psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettujen lasten ja nuorten koulunkäyntiä sekä sairaalaopetuksen vaikutuksia.

Psyykkisesti oireilevan lapsen ja nuoren koulunkäyntiä oli tutkimuksen mukaan tukenut muun muassa kannustava ja hyväksyvä ilmapiiri, yksikin koulukaveri, omatahtisuus koulutyössä, räätälöidyt ja joustavat ratkaisut sekä koulun kyky säädellä lapsen kokemaa kuormitusta yhdessä vanhempien ja hoitotahon kanssa.

Koulunkäyntiä estää tutkijan mukaan varhain alkaneet ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokemukset, kiusaaminen, paine ”normaaliin” sekä vanhempien mukaan ottaminen vasta kun lapsi lähetetään oireilun vuoksi koulun ulkopuolelle tutkimuksiin.

Tutkimuksen perusteella koulun tukitoimien määrässä ja laadussa on suurta vaihtelua.

Ulospäin oireilevilla oppilailla oli ollut koulussa paljonkin interventioita. Ne näyttäytyvät kuitenkin osin hallitsemattomina ja suunnittelemattomina.

Sisäänpäin oireilevan oppilaan koulun tukitoimet puolestaan olivat vähäiset tai niitä ei ollut ollenkaan.

– Yleensä tuen piiriin päästään vasta koulutilanteen kärjistyttyä vaikeaksi, Ruutu toteaa.

Ruudulle syntyi tutkimuksenteon myötä vaikutelma, että kouluterveyden ja oppilashuollon tehtäväksi on jäänyt oppilaan oireilun tunnistaminen ja hänen lähettämisensä seuraaville ammattilaisille. Pitkäkestoiseen hyvinvoinnin tukeen ei ole koulussa riittävästi mahdollisuuksia.

- Tarve koulun tasolla tapahtuvaan varhaiseen tukeen on suuri, Ruutu toteaa.

Sairaalaopetuksella osana lapsen kypsymistä ja muuta kuntoutusta on tutkimuksen perusteella myönteinen vaikutus koululaisuuteen ja sen osa-alueisiin.

Kuitenkin koulun tason interventioiden ja tukitoimien kehittäminen moniammatillisessa yhteistyössä psyykkisesti oireilevan lapsen ja hänen perheensä tueksi on välttämätöntä.