Lapsen anemia ennustaa keliakiadiagnoosia suoliston tähystystutkimuksissa ja liittyy keliakiassa hankalampaan taudinkuvaan sekä esiintyy jo taudin alkuvaiheissa, selviää lastentauteihin erikoistuvan lääkärin Marleena Revon väitöstutkimuksessa.

Yleisimmin anemian taustalta löytyi keliakia tai tulehduksellinen suolistosairaus, ja erityisen todennäköistä diagnoosin saaminen oli, kun anemia esiintyi näihin sairauksiin viittaavien laboratoriolöydösten tai oireiden kanssa.

— Löydökset alleviivaavat anemian merkitystä hälytysmerkkinä, jonka yhteydessä lisätutkimukset ovat paikallaan, Repo toteaa tiedotteessa.

— Huomionarvoista on kuitenkin myös se, että lapsilla, joilla ei ollut muita oireita tai laboratoriopoikkeavuuksia, suolistosairauden löytyminen oli hyvin harvinaista. Näin ollen, kun löydökseksi tutkimuksen, haastattelun ja laboratoriokokeiden jälkeen jää pelkkä anemia, lyhyt seuranta mahdollisesti rautalisää käyttäen voisi olla paikallaan ennen mahdollista invasiivisiin ja yleisanestesiaa vaativiin tähystyksiin etenemistä, summaa Repo.

Väitöskirjatutkimuksessa havaittiin anemian liittyvän myös suomalaisilla lapsipotilailla hankalampaan taudinkuvaan: korkeampiin vasta-ainetasoihin, vaikeampiin oireisiin ja vakavampaan suolinukkavaurioon. Kaikilla lapsilla hemoglobiinitasot eivät myöskään korjaantuneet vuoden gluteenittoman ruokavalion aikana. Lisäksi todettiin anemiaa ja raudanpuutetta esiintyvän jo keliakian alkuvaiheissa, kun suolinukka on vielä terve, mutta verinäytteestä mitatut keliakiavasta-aineet jo koholla. Anemian syntymekanismi keliakiassa vaatii kuitenkin jatkotutkimuksia, sillä raudansiirtäjäproteiinien erilainen ilmeneminen ohutsuolen limakalvolla ei tarjonnut selitystä keliaakikoilla esiintyvälle anemialle.

— Tulokset korostavat keliakian ainoan hoidon, gluteenittoman ruokavalion, varhaisen aloittamisen tärkeyttä ja anemiasta kärsivien potilaiden tarkan seurannan tarvetta, kertoo Repo.

Anemia ja raudanpuute voivat paremmin tunnettujen oireidensa, kuten väsymyksen ja suorituskyvyn heikentymisen, lisäksi lapsuudessa esiintyessään aiheuttaa pitkäaikaisia häiriöitä tiedonkäsittelyn ja puolustusjärjestelmän kehityksessä. Anemian syy tulisikin siksi aina selvittää huolellisesti.

Maailmanlaajuisesti anemian yleisin syy on raudanpuute, joka Suomessa harvoin johtuu heikosta ravitsemuksesta. Sen sijaan taustalta voi löytyä suolistosairaus, joiden diagnostisissa tutkimuksissa tarvitaan usein erilaisten veri- ja ulostenäytteiden lisäksi suolistokanavan tähystystutkimuksia ja niiden yhteydessä otettujen koepalojen mikroskooppista tulkintaa. Tämän hetken tieteellinen näyttö siitä, kenet aneemisista lapsista kannattaisi tähystää, on kuitenkin ollut puutteellista.

Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa vehnän, ohran ja rukiin sisältämä gluteeni aiheuttaa ohutsuolen limakalvolla suolinukkavaurion. Suolistoperäisten oireiden lisäksi keliaakikoilla esiintyy usein myös muita oireita ja laboratoriopoikkeavuuksia, joista anemia on yksi yleisimmistä. Aikuisilla anemian on osoitettu liittyvän vaikeampaan taudinkuvaan. Lisäksi anemian syntymekanismi keliakiassa on epäselvä, sillä se ei vaikuta perustuvan pelkkään suolivaurioon.

Marleena Revon lastentautiopin alaan kuuluva väitöskirja Anaemia and Iron Deficiency in Paediatric Gastrointestinal Diseases: A Focus on Coeliac Disease tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopistoan Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 11.6.2021.

Lue myös: