Tänä syksynä THL keskittyy yliopistosairaanhoitopiirien sote-palvelujen arvioinnissa edellisten vuosien arvioinnissa havaittuihin kehittämiskohteisiin, kuten mielenterveyspalveluihin ja ikääntyneiden palveluihin.

Ensimmäinen arvioista julkaistiin tänään maanantaina. Se koskee Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan alueen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmiä.

THL:n mukaan länsirannikon sote-palvelut olivat vuonna 2019 hajanaiset, ja se heikentää asiakkaiden mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan palveluita oikea-aikaisesti ja riittävän varhaisessa vaiheessa.

– Hajanaisuus vaikeuttaa palvelukokonaisuuksien ja -ketjujen koordinointia sekä perus- ja erityistason palvelujen yhteensovittamista, tiedotti THL.

Mikäli yhteen sovittamisessa on onnistuttu, voi asiakas saada tarvitsemansa avun nopeasti peruspalveluissa.

THL teki arvioinnissaan muun muassa tällaisia havaintoja:

* Länsirannikon sote-palvelut ovat hajanaiset, mutta alueilla on vahva tahto vahvistaa sote-palveluita ja niiden toimintaa kokonaisuutena, mikä hillitsee kustannusten kasvua ajan myötä.

* Konkreettiset toimenpiteet ovat pisimmällä Vaasan alueella, jonne on muodostumassa Pohjanmaan hyvinvointikuntayhtymä.

* Turun yliopistosairaalapiirin alueen 58 kunnasta 46 kunnan tulos oli tilikaudella 2019 alijäämäinen.

* Suurimmat länsirannikon alueiden rakennusinvestoinnit ovat erikoissairaanhoitoon.

* Peruspalvelujen saatavuutta on vahvistettu pääasiassa perustason palveluita järjestävien kuntien ja kuntayhtymien omin toimin, ei niinkään yhteistyössä erikoissairaanhoidon kanssa.

* Peruspalveluissa on muun muassa lisätty sähköisiä asiointipalveluja ja erilaisia moniammatillisia tiimejä.

* Palveluntuottajien väliset raja-aidat näyttävät haittaavan palvelujärjestelmän toimivuutta kokonaisuutena.

* Palvelutuotannon johtaminen kokonaisuutena on vaikeaa, koska alueiden tietojärjestelmäympäristöt ovat kirjavat ja tiedonkulku ontuu, kun asiakas siirtyy palvelusta toiseen.

* Lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisen tuen saatavuudessa oli vaihtelua palveluntuottajien välillä.

* Työikäisten runsaat mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot tai nuorten aikuisten lisääntynyt psykiatrinen laitoshoito voivat kertoa riittämättömistä perustason mielenterveyspalveluista Vaasan alueella.

* Ikääntyneiden riittämättömät perustason terveyspalvelut näyttävät johtavan siihen, että erikoissairaanhoidon hoitojaksot vuodeosastoilla pitkittyvät, osittain epätarkoituksenmukaisesti.

* Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa 2/3 asiakkaista joutui odottamaan terveyskeskuslääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsyä maaliskuussa 2019 keskimäärin yli viikon.

THL:n arviointipäällikkö Hannele Ridanpää painottaa, että perus- ja erityistason palveluiden yhteen sovittaminen on monentyyppisiä palveluja tarvitsevan asiakkaan kannalta aivan olennainen kysymys.

– Mikäli yhteen sovittamisessa on onnistuttu, voi asiakas saada tarvitsemansa avun nopeasti peruspalveluissa, eikä lähetettä ja jonottamista erikoissairaanhoitoon välttämättä tarvita.

Jos ennaltaehkäisevät tai varhaisvaiheen palvelut eivät kykene vastaamaan kasvavaan kysyntään, lisää se Ridanpään mukaan korjaavien, usein kalliimpien erityispalvelujen tarvetta.

– Ja kun erikoissairaanhoito ylikuormittuu, joutuu se palauttamaan asiakkaansa joskus varsin nopeasti takaisin peruspalveluihin, joilta monesti puuttuu erityisosaaminen. Tällöin on vaarana, että asiakas joko putoaa palveluista kokonaan, tai jää ’seilaamaan’ eri palvelujen kierteeseen.

Koronaepidemia on kuitenkin THL:n arvion mukaan lisännyt perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuoropuhelua.