Jussi Helttunen

Aluepolitiikka ylittää puoluepolitiikan sekä asiantuntija-arviot. Sen osoittavat Länsi-Pohjan kuntien tällä viikolla tekemät päätökset, joiden nojalla Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminta ulkoistetaan Mehiläiselle jopa 15 vuodeksi.

Sopimuksen arvo on kokonaisuudessaan yli miljardi euroa.

Ulkoistuksen pitäisi käynnistyä jo ensi vuoden alussa. Silloin Mehiläinen vastaisi myös Länsi-Pohjan keskussairaalan synnytyksistä.

Valmistelulla on kiire, vaikka ulkoistuksen käynnistymisen tiellä onkin vielä monia esteitä, kuten valitusaika.

Länsi-Pohjan kaltaisia suunnitelmia yhteisyrityksistä on tänä vuonna ollut ainakin Forssassa ja Kouvolassa. Aiemmat suunnitelmat ovat kaatuneet valtuustoissa.

Esimerkiksi Forssassa terveyspalveluiden kokonaisulkoistus Pihlajalinnalle tyssäsi kunnille asetettujen sopimussakkojen pelkoon. Ulkoistussuunnitelmien kariuduttua aiemmin uhmakkaasti maakunnan sote-valmistelijoiden ja Hämeenlinnan suuntaan toiminut Forssan seutu päätyi kuuliaisesti toivomaan yhteistyötä maakunnalta.

Meri-Lapissa ollaan Hämettä jääräpäisempiä.

Kemin seudulla juopa Rovaniemen kanssa on niin suuri, että yhteistyö tuntuu vaikealta. Eri puolilla Suomea vallitseva kuntien into yhteisyrityksiin kertoo siitä, kuinka vaikeaa yhteistyö maakunnan eri kaupunkien välillä voi olla.

Sosiaali- ja terveysministeriö on harmissaan Länsi-Pohjan sooloilusta. Alueen kunnat haluavat säilyttää nykytilanteen ja estää sote-kokonaisuuden muuttamisen. Taannoinen perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula (kesk.) laati pari vuotta sitten lain, jolla yritettiin suitsia tällaisia kuntien omavaltaisia päätöksiä.

Laki ei kuitenkaan estä sopimusten tekemistä. Tosin laissa on pykälä, jonka mukaan yhteisyritysten sopimuksissa tulee olla mahdollisuus irtisanoa yhteistyö vuoden 2019 aikana kahdentoista kuukauden kuluessa. Länsi-Pohjan sopimuksessa tuo pykälä on varmasti huomioitu, mutta silti sopimuksen irtisanoessaan kunnat joutuisivat maksamaan sakkoa Mehiläiselle.

Pitkät ulkoistukset ovat hankalia sote-maakunnille. Mutta entä jos sote-uudistus ei toteudukaan?

Yhä enemmän spekuloidaan hallituksen kaatumisella keväällä presidentinvaalien jälkeen. Silloin jäisi jälleen pitkäksi aikaa avoimeksi maakuntien ja valinnanvapauden tulevaisuus. Ulkoistussopimukset kuitenkin jatkuisivat.

Sote-ratkaisun viivästyminen ja vaikeutuminen todennäköisesti lisäisi kuntien kiinnostusta yhteisyrityksiin. Terveyspalveluita myyvät yritykset ovat vuosien varrella hioneet mallejaan ja hinnoitteluaan monissa tarjouskilpailuissa, joten tarjottavaa niillä riittäisi.

Jos sote-uudistus kaatuu keväällä valinnanvapauteen, vaihtoehto saattaa olla se, että yrityksille siirtyy yhä isompi osa palveluista ulkoistusten kautta. Tämä kehitys tapahtuisi mahdollisesti yhä hallitsemattomammin ja sattumanvaraisemmin terveydenhuollon kokonaisuuden näkökulmasta.

Twitter: @Niemelaanna

Kirjoittaja on Mediuutisten päätoimittaja.

Kirjoitus on julkaistu 17.11.2017 Mediuutisten numerossa 40/2017.

Koko lehti on luettavissa Mediuutisten Summa-palvelussa. Lehden tilaajilla on maksuton lukuoikeus.