Hermo-lihasjärjestelmää aktivoiva lämmittely vähentää kolmasosan lasten jalkapallossa sattuvista äkillisistä alaraajavammoista. Erityisen tehokasta lämmittely on ehkäisemään ilman kontaktia syntyviä nilkkavammoja sekä nivel- ja nivelsidevammoja, osoittaa Tampereen Urheilulääkäriaseman ja UKK-instituutin Terve Futaaja -tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin hermo-lihasjärjestelmää aktivoivan lämmittelyn vaikutuksia äkillisten vammojen ehkäisyssä 9–14-vuotiailla jalkapalloa harrastavilla lapsilla.

– Tutkimuksen lämmittelyohjelmaa toteuttaneilla joukkueilla oli 32 prosenttia vähemmän ilman kontaktia sattuneita alaraajavammoja kontrolliryhmään verrattuna, sanoo tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppänen Tampereen Urheilulääkäriasemalta tiedotteessa.

− Lisäksi harjoitteluryhmässä sattui 37 prosenttia vähemmän ilman kontaktia syntyneitä nilkkavammoja sekä 34 prosenttia vähemmän nivel- ja nivelsidevammoja, Leppänen kertoo.

Tutkimuksen aikana pelaajille sattui yhteensä 656 äkillistä alaraajavammaa. Kaikkien äkillisten alaraajavammojen ilmaantuvuus oli harjoitteluryhmässä 4,4 ja kontrolliryhmässä 5,5 vammaa tuhatta tuntia kohden.

Alaraajavammoista 302 oli ei-kontaktivammoja. Ei-kontaktivammoja sattui harjoitteluryhmässä 129 (ilmaantuvuus 1,8/1000 tuntia), kun taas kontrolliryhmässä vastaava luku oli 173 vammaa (2,7/1000 tuntia).

Aikuisten ja nuorten jalkapalloilijoiden vammoista ja niiden ehkäisystä on tehty useita tutkimuksia. Mari Leppäsen mukaan lasten jalkapallovammojen ehkäisystä on toistaiseksi vain muutamia tutkimuksia.

Useissa eri lajeissa tehdyissä satunnaistetuissa, kontrolloiduissa tutkimuksissa on osoitettu, että hermo-lihasjärjestelmän toimintaa kehittävällä harjoittelulla voidaan vähentää alaraajavammoja.

− Tämä tutkimus osoitti, että harjoittelulla on vammoja ehkäisevää vaikutusta jo lasten jalkapallossa, Leppänen sanoo.

Tutkimuksen osallistui 20 seurasta eri puolilta Suomea yhteensä 1 403 jalkapalloa pelaavaa lasta, joista 1 123 oli poikia ja 280 tyttöjä. Seurat jaettiin satunnaisesti harjoitteluryhmään, jossa oli 44 joukkuetta ja 673 pelaajaa, sekä kontrolliryhmään, jossa oli 48 joukkuetta ja 730 pelaajaa. Pelaajille sattuneita vammoja seurattiin 20 viikon ajan.

Harjoitteluryhmän joukkueiden valmentajat osallistuivat tutkimuksen alussa koulutukseen, jossa heille ohjattiin tutkimuksen ajan toteutettava alkulämmittelyohjelma. Lämmittelyohjelma sisälsi seitsemän eri liikettä. Harjoitusryhmän valmentajia ohjeistettiin toteuttamaan tutkimuksen lämmittelyohjelmaa noin 20 minuutin kestoisena 2–3 kertaa viikossa perinteisen alkulämmittelyn tilalla 20 viikon ajan. Kontrolliryhmän joukkueita ohjeistettiin jatkamaan normaalia harjoitteluaan.

Jalkapallovammat kerättiin viikoittain pelaajien huoltajille lähetettävän tekstiviestikyselyn avulla. Mikäli uusia vammoja oli ilmennyt, otti tutkimuksen fysioterapeutti yhteyttä vamman saaneeseen pelaajaan tai pelaajan huoltajaan tarkempien tietojen selvittämiseksi. Lisäksi seurannan ajalta kerättiin tiedot harjoittelun ja pelien määrästä.