Vastavalmistuneita hoivakoteja on jäänyt tyhjiksi eri puolilla Suomea. Palvelujen tarve ei ole vähentynyt, mutta taantumassa kunnat ovat vähentäneet ostopalveluiden hankkimista.

Hoivapalveluyrittäjät odottavat ensi vuodesta hankalaa. Ne uskovat alan kasvun taittuvan.

Attendo MedOnen toimitusjohtajan Pertti Karjalaisen mukaan hoivapalvelukenttä tiivistyy.

- Kun alan riskit realisoituvat, vain riittävän isot toimijat kestävät. Esimerkiksi jos meillä tyhjillään olevat uudet talot olisivat ainoat kohteemme, se tarkoittaisi konkurssia, Karjalainen sanoo.

Palvelujen tarve patoutuu

Esperi Caren toimitusjohtajan Marja Aarnio-Isohannin mukaan palvelujen tarve on niin voimakas, että lyhytaikaisista säästöistä syntyy tulevaisuuteen patoutunut tarve.

Nyt monissa hoivakodeissa on väljää: Attendo MedOnella on tyhjillään tänä vuonna valmistuneita 15-paikkaisia ryhmäkoteja Turussa, Kuopiossa, Kempeleessä ja Hangossa.

Myös Kartanonväki Oy:n hoivakoti Iissä on ollut lähes tyhjillään vuoden alusta asti. Mainio Vireellä on väljää uusissa taloissa Mäntsälässä, Hyvinkäällä ja Kuopiossa.

- Alalla on totuttu, että kaikki valmistuvat talot menevät täyteen. Kunnat ovat sanoneet, että rakentakaa, kyllä tarvetta on, Karjalainen sanoo.

Kunnat hidastelevataiempaa enemmän

Mainio Vireen toimitusjohtajan Kristiina Hautakankaan mielestä kuntien varovaisuus näkyy erityisesti sijoitusten hidastumisena: Aiemmin tehostetun palveluasumisen paikka täytettiin heti, kun se vapautui.

Myös Aarnio-Isohanni on huomannut viipeen kasvamisen.

- Kunnat käyttävät enemmän aikaa päätöksentekoon. Ne pohtivat tarkemmin, kuka on eniten hoivakotipaikan tarpeessa, Aarnio-Isohanni sanoo.

Aarnio-Isohannin mukaan vanhuksia yritetään pitää kotona yhä kauemmin. Hautakangas on huomannut, että kunnat saattavat sijoittaa vanhuksia omiin yksiköihinsä ruuhkaksi asti. Hänen mielestään kyse on paniikkijarrutuksesta.

Jatkohoitojonot venyvät

Kuntien nihkeys palvelujen ostamisessa alkaa näkyä ruuhkana vuodeosastoilla. Jatkohoitopaikan järjestyminen takkuaa, jos tilaa vapautuu vain luonnollisen poistuman kautta.

Näin on esimerkiksi Espoossa. Nyt noin 60 potilasta odottaa jatkohoitopaikkaa. Niitä on käytettävissä tietty määrä, eikä lisää hankita.

Espoon vanhusten palvelujen johtaja Jaakko Valvanne sanoo, että aiemmin vaikeissa tilanteissa on tehty ylimääräisiä ostoja. Nyt rahaa ei ole.

Valvanne myöntää, että tilanne voi koitua kaupungille hyvin kalliiksi. Jatkohoitopaikkojen puute merkitsee ylikäyttömaksuja, joihin ei budjetissa ole varauduttu.

Kilpailutettujen ostopalveluiden käyttöä Espoo ei ole toistaiseksi nipistänyt. Kaupunki yrittää kuitenkin päästä eroon kilpailuttamattomista hoitopaikoista. Ensi vuonna käyttöön tulee uusia hoivakoteja muun muassa Mediverkolta.

Vanhojen palveluntarjoajien palveluja saatetaan vähentää, jos ensi vuoden budjettiin ei tule rahaa nykyistä enempää.

- Mutta se ei ole helppoa. Herää kysymys, voidaanko hoivakodeissa jo asuvia siirtää uusiin paikkoihin.

Kaupungin omissa hoivakodeissa on lisätty asukasmääriä, mutta henkilökuntaa ei ole lisätty. Siten on nostettu omaa tuottavuutta.

Paikkoja on mutta rahaa ei

Kuopiossa tilanne on Espoon kaltainen: paikkoja ei ole varaa ostaa nykyistä enempää, joten niitä vapautuu satunnaisesti. Se tietää ruuhkaa osastoille, joilla potilaat jonottavat jatkohoitopaikkaa.

Kuopion sosiaali- ja terveyskeskuksen koti- ja laitoshoidon johtajan Mari Antikaisen mukaan kaupungista löytyisi hoivapaikkoja. Niiden ostaminen edellyttäisi rakennemuutosta pitkäaikaishoidon keventämisen suuntaan. Hän ei usko, että ostot lisääntyisivät.

- Hoivapalveluyrittäjille on voitu ennen lamaa antaa nykyistä vihreämpää valoa palvelujen tarpeesta, Antikainen myöntää.