Lihavuuden psykologiset tekijät huomioidaan yhä liian harvoin lihavuuden hoidossa.

Kuopion yliopistollisen sairaalan Lihavuudenhoitokeskuksessa työskentelevän vs. ylilääkärinJussi Pihlajamäen mielestä asiaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja resursseja koko Suomessa.

Kysissä lääkärit tekevät tarvittaessa yhteistyötä psykologien tai psykiatrien kanssa. Kaikille laihduttajille psykologin apu ei ole tarpeen, mutta monin paikoin sitä pitäisi pystyä tarjoamaan nykyistä useammalle potilaalle.

– Viime kädessä on kyse pysyvästä elämänmuutoksen tekemisestä, eikä se ole helppoa. Silloin on hyvin paljon kyse psykologiasta, Pihlajamäki sanoo.

Tiedon puute ei selitä ylipainoa

Pihlajamäen kanssa samaa mieltä psykologisten vähäisestä huomioimisesta on laillistettu ravitsemusterapeutti, FT Anna-Maria Keränen, jonka väitöskirja aiheesta ilmestyi kesällä. Keräsen mielestä psykologisten tekijöiden unohtaminen näkyy myös lihavuuden Käypä hoito -suosituksessa, vaikka vuoden alussa uusittu suositus on hänestä mennyt parempaan suuntaan.

– Keskiössä eivät ole enää liikunta ja ruokavalio, vaan laihtumisesta puhutaan kokonaisvaltaisemmin. Mutta tunteista ja niiden käsittelystä ei puhuta mitään. Se on puute, Keränen sanoo.

Hänen mielestään lihavuuden taustalla ovat selkeästi muut syyt kuin tiedon puute oikeanlaisesta ravinnosta ja liikunnan määrästä. Myös henkilökohtaisen elämän epäjärjestyksellä on vaikutuksensa. Se voi ilmetä syömiskäyttäytymisen häiriintymisenä. -

– Jokin elämän suru tai opittu tapa palkita itseään voi johtaa tunnesyömiseen. Tyypillisesti liiallinen syöminen liittyy kuitenkin negatiivisten tunteiden paikkailuun, Keränen sanoo.

Lihava ei tarkoita sairasta

Tutkijatohtori Hannele HarjunenJyväskylän yliopistosta on tutkinut lihavuutta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Hän huomauttaa, että elintarviketeollisuus, mainonta, elintaso ja koulutus ovat syitä, jotka vaikuttavat lihavuuden syntyyn ja yleistymiseen.

Harjusen ja Pihlajamäen mielestä syyllistämisestä lihavuuden hoidossa ei ole hyötyä. Pihlajamäen mukaan terveydenhuollosta voi löytyä vinoutuneita asenteita.

– Meillä on vähän sellainen ajattelumalli, että kaikki lihavat ovat sairaita. Tällaiset yleistykset ovat vaarallisia. Jokainen lihava potilas on erilainen ja jokainen pitäisi ottaa yksilönä, kun ruvetaan hoitamaan, Pihlajamäki painottaa.

Lääkärin, ravitsemusterapeutin tai hoitajan on tärkeää kysyä itseltään, minkä todella ajattelee olevan lihavuuden taustalla. Omat oletukset vaikuttavat siihen, miten lihavuutta lähtee hoitamaan.

Ohjausta on liian vähän

Jussi Pihlajamäki sanoo, että jos laihdutuksesta halutaan tehokasta, potilaan elämäntilanne tulisi selvittää. Tilanteen olisi oltava sen verran vakaa, että suuria elämänmuutoksia voi alkaa toteuttaa.

Psykologiksi ei lääkärin tai hoitajan tarvitse alkaa, jos laihduttajan tueksi voidaan koota moniammatillinen tiimi.

Tiimin kokoaminen on kuitenkin resurssikysymys ja pienillä paikkakunnilla se on käytännössä mahdotonta. Jos erittäin lihava potilas hakeutuu vastaanotolle nivelvaivojen takia, voi olla, että vaivoja yritetään lievittää, mutta lihavuuteen ei puututa.

Pihlajamäen mukaan lääkärit voivat kokea hankalaksi huomautella ihmisille ylipainosta, mutta erityisen hankalaa se on silloin, kun ratkaisukeinoksi ei ole tarjota mitään.

– Laihduttajalle pitäisi tarjota ohjausta ja laihdutusryhmiä. Sitä terveydenhuollossa on ehdottomasti liian vähän.

Kaikki eivät kaipaa psykologia

Hieman yli 16 000 asukkaan Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueella on tarjota jokaiselle laihduttajalle tukea, vakuuttaa alueen ylilääkäri Hannu-Jaakko Södervik. Hoitajista on kuitenkin pulaa.

– Monet hoitajat haluavat pyörittää laihdutusryhmiä ja tekevät sitä sitten työajan ulkopuolellakin, Södervik sanoo.

Alajärvellä laihdutusryhmiä ohjaavat fysioterapeutit ja erikoissairaanhoitajat. Psykologia tiimiin ei kuulu.

Södervik uskoo, että tietoutta lisäämällä saadaan aikaan näkyviä tuloksia. Hän kertoo, että Alajärvellä korostetaan ruokavaliomallia ja puhutaan paljon ateriarytmistä, alkoholin käytöstä ja liikunnasta. Ennen sitä potilaan kanssa käydään läpi lihavuuteen johtaneita syitä.

– Naiset sanovat usein, että lapsista on jäänyt liikakiloja. Miehiltä ei löydy niin selkeää syytä, mutta kun elämä perheen myötä säännöllistyy, paino lähtee nousemaan.

Södervikin mielestä ratkaisu on yksinkertainen: kun syö vähemmän ja liikkuu enemmän, paino laskee. Psykologi tulee kuvaan mukaan vasta siinä vaiheessa, jos potilas on depressiivinen.