Noin kahdeksan prosenttia eli vajaa kymmenesosa potilaista jätti ennalta sovitun käynnin väliin koronapandemian vuoksi.

Sen sijaan yli kymmenesosa heistä, joilla immuniteetti on heikentynyt tai koronainfektion voitiin katsoa vaikeuttavan oireita, jätti menemättä tapaamisiin. Heitä ovat muun muassa diabeetikot ja sydämen vajaatoimintaa tai selkärankareumaa sairastavat potilaat.

Tiedot käyvät ilmi Taloustutkimuksen uudesta Suomi hoitaa -tutkimuksesta, joka selvittää pitkäaikaissairaiden hoitoon pääsyä ja hoidossa pysymistä.

Etävastaanotot yleistyivät

Pitkäaikaissairauksien hoitoon sitoudutaan yleensä hyvin. Valtaosa suomalaisista on käynyt sovituissa terveydenhuollon tapaamisissa koronasta huolimatta. Esimerkiksi monissa syövissä tapaamisista on pidetty kiinni keskimääräistä paremmin.

Koronapandemian aikana on käytetty etävastaanottoja henkilökohtaisten käyntien rinnalla tai niiden tilalla. Näistä yleisin on ollut puhelinvastaanotto, jota on käyttänyt noin 40 prosenttia pitkäaikaissairaista.

Noin 16 prosenttia heistä käytti erilaisia sovelluksia, kuten Kaikua, Maisaa tai Omavointia. Osa hyödynsi videovastaanottoja. Kuitenkin lähes puolet pitkäaikaissairaista jätti käyttämättä kaikki etävastaanottomahdollisuudet.

Hoitoon viiveellä

Hoitoon hakeutumisessa oli viivettä. Yli puolet vastanneista oli hakeutunut hoitoon kuuden kuukauden kuluessa oireiden alkamisesta.

Kolmanneksella vastanneista hoitoon hakeutuminen oli kestänyt yli puoli vuotta. Syynä oli monesti se, että oireiden toivottiin menevän ohitse tai niitä ei koettu merkitykselliseksi.

Valtaosa hoitoon hakeutuneista pitkäaikaissairaista sai diagnoosin puolen vuoden sisällä, ja noin 40 prosenttia jo ensimmäisen kuukauden aikana.

Tutkimuksen tiedonkeruu on toteutettu kesä–joulukuussa 2021. Tutkimukseen osallistui yli 4000 pitkäaikaissairasta suomalaista.

Lue seuraavaksi: