Antibioottiresistenssin yleistymiseen laboratoriossa kasvatetuissa bakteeripopulaatiossa riittävät viimeisimpien tutkimusten mukaan alhaisetkin antibioottipitoisuudet.

Filosofian maisteri Johannes Cairnsin väitöstutkimuksessa havaittiin, että alhaiset antibioottipitoisuudet lisäsivät antibioottiresistenssiä laboratorion mikrobiyhteisöissä.

Antibioottiresistenssi voi levitä bakteerilajin sisällä tai siirtyä lajista toiseen. Resistenssi laajenee ja yleistyy, kun antibiootteja sisältävästä ympäristöstä selviytyneet bakteerit periyttävät tai muuten jakavat tätä ominaisuuttaan muille bakteereille.

– Huomasimme, että antibioottiresistenssi voi yleistyä myös siksi, että läsnä oli bakteereja saalistavia alkueläimiä tai silloin, kun bakteerit olivat asettuneet jollekin pinnalle tiiviiksi yhteisöksi, niin sanotuksi biofilmiksi, Cairns toteaa.

Yllättäen antibioottiresistenssin yleistymiseen ei tarvittu edes antibioottien läsnäoloa.

Bakteerien lisääntynyt vastustuskyky antibiootteja kohtaan on suuri huolenaihe terveydenhuollossa, sillä tauteja aiheuttavista bakteereista on jo kehittynyt kantoja, joihin ei pure yksikään tunnettu antibiootti.

Tutkimustietoa ympäristön antibioottipitoisuuksien vaikutuksesta resistenssin lisääntymiseen tarvitaan vielä lisää.

– Luonnonympäristössä bakteerit ovat osa monilajisia yhteisöjä ja vuorovaikutuksessa virusten ja bakteereja saalistavien alkueläinten kanssa. Siksi tarvitaankin lisää kokeita, Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa väittelevä Cairns sanoo.