Kansallisen lääkityslistan valmistelu etenee.

Lääkityslistaa eli yhtenäistä listaa potilaan voimassa olevasta lääkityksestä on tehty kokonaislääkityksen hallintaa varten. Lääkityslistan odotetaan parantavan lääkehoidon onnistumista ja siihen liittyvää tiedonhallintaa sekä tuottavan yhtenäisempää tietopohjaa lääkehoidon ohjauksen ja johtamisen avuksi.

Asian suunnittelu ei kuitenkaan ole edennyt suunnitellulla tavalla. Asiakaskohtaisen lääkityslistan kehittäminen Kanta-palvelujen yhteyteen on käynnistynyt jo 2010-luvun alussa. Kun läheskään valmista ei tullut, sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti ulkoisen selvitystyön kansallisen lääkityslistan valmistelusta marraskuussa 2019. Selvityksen tavoitteena oli kirkastaa lääkityslistan kehittämisen edellyttämiä tarkoituksenmukaisia toimenpiteitä.

Selvitystyö lääkityslistan kehittämisestä on nyt julkaistu.

Työn aikana kävi ilmi, että kehittämistyön keskeisimpiä esteitä ovat olleet henkilöresurssien vaihtuvuus, muiden hankkeiden priorisointi lääkityslistan edelle ja resurssien ohjauksen hajautuminen eri organisaatioille.

Lääkityslistan toteutusarkkitehtuurista on ollut eri näkemyksiä STM:n, THL:n ja Kelan välillä, mikä on osaltaan hidastanut kehitystyötä. Lääkityslistan kokonaiskehittämiselle ei ole olemassa hyväksyttyä yhteistä visiota, hyväksyttyä pitkäjänteistä hankesuunnitelmaa tai rahoitusta eikä selkeää ohjausmallia.

Myöskään lääkehoidon hallinnan kokonaisuuden edellyttämiä lainsäädäntömuutoksia ei ole kaikilta tarvittavilta osin tehty, eikä lääkityslistan teknistä määrittelyä ja toteutusta ole voitu aloittaa.

Selvitystyön raportissa esitetään toimenpidesuosituksia kehitystyön edistämiseksi.

Lääkityslistan jatkokehittämisen sanotaan vaativan muun muassa ohjausmallin selkeyttämistä ja kehitystyön toteuttamista pienempinä osakokonaisuuksina. Resurssien varmistaminen ja lainsäädännön kehittäminen mahdollistavat tavoitteiden toteutumisen aiempaa paremmin.

STM aikookin vahvistaa omaa ohjausrooliaan kansallisessa kehittämisessä.

Kehittämistyö edellyttää myös erityisesti lainsäädäntötyöhön kohdennettavia lisäresursseja ja kansallisen kehittämisen resurssien turvaamista.

Selvitystyön aikana ymmärrettiin, että Fimean toiminnalla on liittymiä lääkityslistan kehittämiseen. Käytännössä Fimeaa ei kuitenkaan ole työskentelyn aikaisemmissa vaiheissa osallistettu riittävästi lääkityslistan kehittämisessä.

Selvitystyössä suositellaan, että Fimean tulisi olla edustettuna nykyistä vahvemmin lääkityslistan valmistelussa.

Kaikkiaan kansallisen lääkityslistan valmistelun uudelleen käynnistämiseksi suositellaan seitsemää toimenpidettä.

Suunnitelmissa on, että ensi vaiheessa lääkityslistaan toteutettaisiin ne toiminnallisuudet, joilla on erityisen suuri merkitys potilaan sähköisten lääkemääräysten hallinnoinnissa. Ammattilaisten tukeminen korostuu uusien toiminnallisuuksien käyttöönotossa.

Pitkän aikavälin tavoitteena on parantaa asiakaskohtaisen lääkekokonaisuuden hallintaa ja vahvistaa asiakkaan omaa roolia järkevän lääkehoidon toteuttamisessa.