Lääkintöneuvos Heikki Pälve näyttää joutuneen omien lausuntojensa korjauskierteeseen. Alun perin Pälve kirjoitti 11.10. Helsingin Sanomien mielipidepalstalla väläyttäen korvausvastuuta niille, jotka jättävät ottamatta koronarokotteen ja sairastuvat covid-19-tautiin.

Näkemys herätti paljon huomioita, ja runsas viikko sitten 13.10. Pälve selvensi avaustaan. Hänen tarkoituksensa ei ollut esittää, että rokottamattomat maksaisivat koronahoitonsa kokonaan itse. Kun rokotekattavuus ei tunnu nousevan riittävästi informaatiolla eikä pakkokaan tule kyseeseen, Pälve halusi avata keskustelua koko epidemian taloudellisista kustannuksista.

Hän katsoo nyt, että hänen olisi pitänyt puhua osittaisen tai jopa täydellisen korvausvastuun sijasta omavastuusta.

Asia ei tällä tullut täysin selväksi. Eilen keskiviikkona 20.10. Pälve palasi Helsingin Sanomien mielipidepalstalle otsikolla ”Lääkärin edessä on potilaita, ei syyllisiä”. Hän halusi edelleen korjata 11.10. ulostulostaan syntyneitä väärinkäsityksiä.

”Lääkärin tulee hoitaa potilaitaan lääketieteellisen hoidontarpeen perusteella. Kirjoituksestani syntyi vääristyneesti juonne `itse aiheutetuista´ sairauksista. Painotan, että kaikkia pitää aina hoitaa, kun tarve on”, hän kirjoitti.

Pälve kertoo olevansa huolissaan rokotuskattavuuden nousun hidastumisesta. Hän haluaa mietittävän, mitä voimme tehdä, jos yksilön vapaus estää koronan hoidon onnistumisen.

”Tietenkin kaikki ilman kypärää tai turvavyötä onnettomuuteen joutuneet hoidettiin.”

Pälve vertaa koronaepidemian ja yksilönvapauden asetelmaa viidenkymmenen vuoden takaiseen hetkeen, jolloin liikennekuolemien suuri määrä johti turvavyö- ja kypäräpakon säätämiseen.

Hän muistuttaa, että näitä pakkoja vastustettiin yksilön vapautta rajoittavina, mutta kuitenkin asetettiin sanktioksi sakkorangaistus ilmentämään yhteiskunnan tahtotilaa.

Lääkärin edessä ei hänen mukaansa kuitenkaan ole syyllisiä vaan potilaita

”Tietenkin kaikki ilman kypärää tai turvavyötä onnettomuuteen joutuneet hoidettiin”, Pälve kiteyttää.