Ahmed Abushahba

HLT, Helsingin yliopisto. Translationaalisessa väitöstyössä pyrittiin luomaan soluviljely- ja koe-eläinmalleissa kliiniseen käyttöön sopivia menetelmiä kallon ja kasvojen luuvaurioiden korjaamiseksi. Tutkimustöissä selvitettiin erityisesti ihmisen rasvakudoksen kantasolujen erittämien ekstrasellulaarivesikkelien (EV) ilmentämiä geenejä ja proteiineja ja niiden merkitystä solujen välisessä kommunikaatiossa. Koska suurissa luukudosvaurioissa vauriokohdan verisuonitus on kriittistä, väitöskirjatyössä tutkittiin, miten korjaussiirteiden verisuonistusta voitaisiin lisätä. Soluviljelmissä saatuja tuloksia sovellettiin onnistuneesti korjaamalla koe-eläinten leukaluiden vauriota.

...

Ramin Akhi

HLT, Oulun yliopisto. Väitöskirja Suun humoraalinen immuniteetti hapettuneita LDL-epitooppeja ja parodontaalisia bakteereja kohtaan sepelvaltimotaudissa ja parodontiitissa kuuluu lääketieteellisen mikrobiologian ja immunologian alaan. Tutkimustulokset osoittavat suun humoraalisen immuniteetin mahdollisen roolin ateroskleroosin ja parodontaalisairauksien välisessä yhteydessä. Ramin Akhi valittiin vuoden pakolaiseksi 2017, ja hän on edennyt pitkän tien kouluttautuessaan hammaslääketieteen tohtoriksi.

Mikael Anttinen

LT, Turun yliopisto. MRI-ohjatun eturauhasen kuumennushoidon käyttökelpoisuutta eturauhassyövän hoidossa tutkittiin prospektiivisessa tutkimusasetelmassa. Kuumennushoitomenetelmän todettiin tuhoavan turvallisesti ja tehokkaasti eturauhaskudosta. Tutkimukset osoittivat entsyymikuvantamisen hyödyllisyyden eturauhassyövän diagnostiikassa ja kuumennushoidon turvallisuuden ja tehon eturauhassyövän hoidossa.

Lista jatkuu kuvan jälkeen.

Mikael Anttinen.

Nelli Heikkilä

LT, Helsingin yliopisto. Väitöskirja käsittelee T-solujen monimuotoisuutta sekä muisti-T-solujen alaryhmien ominaisuuksia. T-solut kehittyvät kateenkorvassa, ja väitöskirjan aineiston pohjalta käytetyt matemaattiset mittarit arvioivat kateenkorvan T-solureseptorien diversiteetin olevan 60–100 miljoonaa uniikkia α-ketjua ja 40–60 miljoonaa uniikkia β-ketjua. Valtava diversiteetti huomioiden samojen ketjujen esiintyminen kahdessa yksilössä pitäisi olla epätodennäköistä. Yksilöiden välinen vertailu kuitenkin osoitti, että keskimäärin jopa 47 prosenttia α-ketjuista ja 6 prosenttia β-ketjuista on jaettu yksilöiden välillä kateenkorvassa. Väitöskirjan tarjoama panoraama ihmisen eri kudosten T-solupopulaatioihin auttaa ymmärtämään, miten ja mihin osaan T-solupopulaatiota tulevaisuuden hoitomuotoja kannattaa kohdentaa.

Matti Iso-Mustajärvi

LT, Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirjatutkimuksessa tutkittiin uusien sisäkorvaistutteiden elektrodien leikkausominaisuuksia sekä kehitettiin fuusiokuvantamiseen perustuvia menetelmiä sisäkorvaistutehoidon laadun seurantaan ja tutkimiseen. Elektrodien leikkausominaisuudet tutkittiin ensin in-vitro, jonka jälkeen elektrodit otettiin kliiniseen käyttöön. Tutkimuksessa osoitettiin uusien elektrodien sisäkorvaa säästävät ominaisuudet, ja kliinisessä seurantatutkimuksessa osoitettiin jäännöskuulon luotettavaa säästymistä leikkauksen yhteydessä useimmilla potilailla.

Heidi Siira

TtM, Oulun yliopisto. Ikääntyneiden näkövammaisten näönkuntoutusta, terveyteen liittyvää elämänlaatua ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä käsittelevä tutkimus on uraauurtava 2000-luvun suomalaisessa näönkuntoutustutkimuksessa. Tutkimuksen tuottamaa tietoa voidaan hyödyntää näönkuntoutuksen kehittämisessä sekä aktiivisen vanhenemisen tukemisessa omassa elinympäristössä näkövammasta huolimatta.

Lista jatkuu kuvan jälkeen.

Heidi Siira.

Suvi Sippola

LT, Turun yliopisto. Sippolan tavoitteena oli verrata leikkaus- ja antibioottihoidon kokonaiskustannuksia lievän umpilisäketulehduksen hoidossa sekä potilaiden elämänlaatua ja tyytyväisyyttä. Antibioottihoidon kustannukset olivat leikkaushoitoa merkittävästi alhaisemmat eikä potilaiden elämänlaadussa ollut eroa. Lievän umpilisäketulehduksen hoidossa suun kautta otettava antibiootti oli kliinisesti yhtä tehokas kuin suonen kautta annettavan ja suun kautta otettavan hoidon yhdistelmä.

Minna Sopo

LT, Itä-Suomen yliopisto. Munasarjasyöpää käsittelevän väitöstutkimuksen perusteella verisuonikasvutekijäreseptori Tie-2:n voimakas ilmentyminen munasarjasyöpäpotilaiden lähtökasvaimissa oli yhteydessä lyhyeen elinaikaennusteeseen korkea-asteisessa seroosissa munasarjasyövässä. Lisäksi koe-eläintutkimuksessa verisuonten kasvua estävää geenihoitoa saaneet eläimet elivät pitempään ja niiden kasvaimet jäivät pienemmiksi ja vähemmän verisuonitetuiksi kuin vertailuryhmillä. Antiangiogeenisen geenihoidon teho liukoisilla VEGF-reseptoreilla osoitettiin väitöksessä ja potentiaali edetä kliinisiin tutkimuksiin vahvistui.

Lista jatkuu kuvan jälkeen.

Minna Sopo. StudioEveLiisa

Joonas Tamminen

LT, Tampereen yliopisto. Väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia sydänpysähdyspotilaan selviytymisketjun ensimmäisiä vaiheita, ensivasteyksiköiden roolia osana hätätilapotilaan hoitoa sekä ensihoidon kohtaamien potilaiden lyhyen aikajänteen kuolleisuuden ennustamista. Väitöksessä muun muassa tarkasteltiin hätäpuhelun soittajan käyttämiä avainsanoja. Päätelminä todetaan, että ensivasteyksiköt lyhensivät viivettä sydänpysähdyspotilaan elvytyksen aloittamiseen puolessa tapauksista. Yksikään hätäpuheluiden avainsanoista ei ollut yhteydessä sydänpysähdykseen, mutta "korisee" esiintyi usein varmennetun sydänpysähdyksen tapauksessa.

Marko Virtanen

LT, Tampereen yliopisto. Väitöskirjassa tutkittiin aorttaläpän ahtauman vuoksi katetrimenetelmällä ja kirurgisesti hoidettujen potilaiden lähivuosien ennustetta. Tulosten mukaan katetrimenetelmällä hoidettujen matalan leikkausriskin omaavien aorttaläppäahtaumaa sairastavien potilaiden eloonjäämisen todennäköisyys on samanlainen kuin kirurgisesti hoidetuilla potilailla 3–4 vuoden kohdalla toimenpiteestä. Leikkauksen jälkeen ilmaantuvat komplikaatiot ovat kummallekin toimenpiteelle tyypillisiä. Katetrimenetelmällä asennettavaa aorttatekoläppää voidaan käyttää kirurgisen hoidon sijaan potilailla, joiden leikkausriski on pieni.