Suomessa toimiva lääke- ja terveysteknologia-ala on viime vuosina kasvattanut tuottavuuttaan ja parantanut kannattavuuttaan. Ala on miltei kaksinkertaistanut tuottamansa arvonlisän vuosina 2008–2018, samaan aikaan kun Suomen koko yrityssektorin arvonlisä hienoisesti laski, selviää tänään julkaistusta Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan raportista.

Etlan tutkijat arvelevat alan nousun johtuvan muun muassa määrätietoisista satsauksista bioteknologiaan vuosituhannen vaihteessa.

Tutkimustuloksista nousi esiin lukuisia yllätyksiä. Esimerkiksi terveysteknologia-alan arvonlisä nousi Suomessa peräti 60 prosenttia vuodesta 2008 vuoteen 2018. Vertailun vuoksi Suomen koko yrityssektorin yhteenlaskettu arvonlisä ei ole inflaatiokorjattuna noussut vuodesta 2008 vaan vasta nyt on noustu takaisin suurin piirtein 2008 lähtötasolle.

Vastaavasti tutkivan lääkealan arvonlisä miltei kaksinkertaistui 1,7 miljardiin euroon, ja työn tuottavuus nousi yli 100 prosenttia. Kasvu on myös ollut tasaisen varmaa, ja alaan liittyvien arvoketjujen rooli on kasvanut vuosina 2008–2018.

Tutkivaan lääkealaan ei lueta kuuluvaksi apteekkeja tai lääkkeiden tukkukauppoja.

– Suomessa toimivat tutkivat lääkeyhtiöt työllistävät tasaisesti, toimivat tehokkaasti ja ovat nostaneet työvoimakustannuksiaan eli maksettuja palkkoja muuta yrityssektoria enemmän. Tutkivan lääkealan liikevoitot ovat myös 2,5-kertaistuneet, sanoo Etlan tutkimuspäällikkö Martti Kulvik tiedotteessa.

Kymmenen viime vuoden aikana tutkivan lääkealan kasvu on tullut erityisesti suurten yritysten kautta. Terveysteknologia-alalla puolestaan keskisuuret yritykset ovat vetäneet arvonlisän ja liikevaihdon kasvua. Ulkomaisilla yrityksillä on ollut keskeinen rooli kasvussa.

– Terveysteknologia-alan kymmenestä suurimmasta Suomessa toimivasta yrityksestä peräti kahdeksan on ulkomaalaisomisteisia, lähinnä yhdysvaltalaisia. Ulkomaiset yritykset ovat tulleet Suomeen yleisimmin yritysostojen avulla, kuten GE, joka vuonna 2003 osti Instrumentariumin, Kulvik kertoo.

Terveysteknologia vastaa myös yhä suuremmasta osasta yrityssektorin arvonlisää: vuonna 2018 osuus oli 0,84 prosenttia. Samaa kokoluokkaa ovat muun muassa kaivosala (0,78 %), kumi- ja muoviteollisuus (0,85 %) ja kulkuneuvojen valmistus (0,94 %).

Terveysteknologia- ja lääkeala on kasvanut finanssikriisin jälkeen Suomessa muuta yrityssektoria nopeammin, ja vuonna 2018 alojen arvonlisä oli noussut 2,4 miljardiin euroon.

Tutkijat ovat hahmottaneet useampiakin mahdollisia selittäviä tekijöitä menestyksen taustalla. Suomen selkeiksi vahvuuksiksi on jo 90-luvulla tunnistettu poikkeuksellisen matalan kynnyksen avoin ja rakentava yhteistyö potilaiden, klinikoiden, viranomaisten, yliopistojen ja yhtiöiden välillä. Suomeen on myös kertynyt osaamista ja innovatiivisuutta niin terveydenhuollossa kuin tutkimustoiminnassakin. Lisäksi alan t&k-toimintaa on myös tuettu.

– Menestystä edelsi jo vuosituhannen vaihteessa aloitettu voimakas panostus alaan. Monipuolisten elinkeinopoliittisten toimien tavoitteeksi asetettiin kansainvälisesti kilpailukykyisen yrityskeskittymän luominen. Toimenpiteet kohdistuivat jälkikäteen arvioituna jopa yllättävän tarkasti juuri tässä tutkimuksessa tarkastelluille aloille, Kulvik sanoo.

Tutkijat korostavat, että lääke- ja terveysteknologia uutena menestysalana vaatii myös jatkossa uusia panostuksia ja yhteistyön jatkumista. Kilpailukyvyn kannalta Suomesta tulee luoda jatkossakin maaperä, jonne myös globaalit jätit haluavat asettua ja sijoittaa tuotannon lisäksi myös tutkimus- ja kehitystoimintaansa.

Lue lisää: