Etelä-Suomen läänineläinlääkäri Sari Haikka, Husin apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ja Yliopistollisen Pieneläinsairaalan johtava eläinlääkäri Katariina Thomson nostivat tällä viikolla esiin huolta siitä, ovatko ihmiset Suomessa riittävästi suojassa rabiekselta eli raivotaudilta.

Suomi on ollut periaatteessa rabiesvapaa vuodesta 1991 lähtien.

Ulkomailta laillisesti ja laittomasti saapuneet koirat ovat kuitenkin aiheuttaneet ihmisille vuosittain ­useita rabiesaltistusepäilyjä ja yhteiskunnalle merkittäviä kustannuksia.

Ihmiselle annettu rabieksen estohoito sisältää lähes aina rokotussarjan ja vasta-­ainehoidon, joka maksaa yhteiskunnalle 2 100 euroa per henkilö.

Vuonna 2017 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä annettiin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito 46 henkilölle.

Rabiesriskialueelta tuodut tai salakuljetetut koirat voivat aiheuttaa suuren tautiriskin omistajalle.

Yhä useammin rabiesaltistuksen jälkeinen estohoito joudutaan antamaan myös henkilöille, joita on ulkomailla purrut katukoira tai apina.

Viimeisin epäilty rabiestapaus Suomeen tuodusta lemmikistä oli Tallinnasta hankittu koira, jonka tuore omistaja vei eläinlääkäriin sen sairastuttua.

Selvittelyissä havaittiin, ettei koira ollut alun perin Virosta, vaan rabiesalueelta Venäjältä.

Koiralla oli rabiesrokotusmerkintä, mutta sen verestä ei löytynyt lainkaan rokotuksen antamia vasta-aineita. Koira oli todennäköisesti rokottamaton ja rokotusasiakirjat väärennettyjä.

Rabiesepäilyjen selvittelyä hankaloittaa koirien väärennettyjen rokotusasiakirjojen lisäksi se, ettei rabiestartuntaa voi varmasti todeta elävästä eläimestä. Koska ihmisellä oireinen rabies johtaa kuolemaan, eläimellä tautia epäiltäessä ei ihmisten suojauksessa voida viivytellä, lääkärit painottavat Husin tiedotteessa.

Raivotauti on rabiesviruk­sen aiheuttama tasalämpöi­siin eläimiin ja eläimistä ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus, jota esiintyy kaikkialla maailmassa.