Kuntatyöntekijöiden sairauspoissaolot kääntyivät nousuun viime vuonna. Tätä ennen sairauspoissaolojen määrä on pysynyt kutakuinkin tasaisena useita vuosia eli vuodesta 2013 lähtien.

Vuosina 2008–2013 sairauspoissaolot kunta-alalla vähenivät joka vuosi. Viime vuoden kasvusuunta on siis poikkeus kymmenen vuoden trendistä.

Mistä muutoksessa on kyse? Sitä Kunta 10-tutkimus ei suoraan kerro.

Kunta-alalla sairauspoissaolot ovat lisääntyneet etenkin nuorimmilla työntekijöillä, mikä on tasoittanut ikäryhmien välisiä eroja.

Kuntatyöntekijät olivat vuosittain poissa töistä keskimäärin seuraavasti:

Yli 50-vuotiaat: 21 pv (v. 2000), 19 pv (v. 2018).

40–50-vuotiaat: 16 pv (v. 2000), 16 pv (v. 2018).

30–40-vuotiaat: 15 pv (v. 2000), 16 pv (v. 2018).

Alle 30-vuotiaat: 13 pv (v. 2000), 16 pv (v. 2018).

– Nämä luvut ovat kuntatyön ja erityisesti kuntatyössä olevien nuorten työelämässä jaksamisen kannalta huolestuttavia, sanoo johtava asiantuntija Tuula Oksanen Työterveyslaitoksen tiedotteessa.

Ammattiryhmien välillä on jopa 34-kertaiset erot kuntapuolen sairauspoissaolopäivissä.

Vähiten kunta-alalla pois työstä oman sairauden takia ovat rehtorit (6,5 pv), lehtorit ja tunti-opettajat (8,5 pv) ja lääkärit (9,9 pv).

Kuntatyöntekijöistä eniten sairauspoissaolopäiviä on kodinhoitajilla (31,9 pv), koulunkäyntiavustajilla (26,7 pv) sekä hoitajilla, lähihoitajilla ja laitoshuoltajilla (24,9 pv).

Saman sairaalan sisältä siis saattaa löytyä kummatkin poissaolojen ääripäät, ja näin runsas esimerkiksi hoitajien sairastaminen ei voi olla vaikuttamatta koko sairaalan kykyyn palvella potilaita.

Monet terveydenhuollon yksiköt kamppailevat sairaanhoitajapulan kanssa etsien ratkaisuja, kuten Mediuutiset kirjoitti esimerkiksi täällä ja täällä. Kenties hoitajien sairastelun syihin paneutuminen voisi olla osaratkaisu?

Työterveyslaitoksen mukaan kunta-alan tilanne heijastelee yleistä sairauspoissaolotilannetta. Kelan tilastot ovat samansuuntaiset kuin kunta-alan luvut.

Kelan sairauspäivärahalla korvattavat sairauspoissaolot kääntyivät nousuun vuonna 2017.

Tämä nousu johtui lähinnä mielenterveyden häiriöiden perusteella alkaneiden sairauspäiväkausien yleistymisestä ja ennen kaikkea nuorilla.

Samoin pitkien sairauspoissaolojen väheneminen päättyi, kuten myös kunta-alalla.

Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus on Suomen suurin, yli 90000 työntekijän vuosittaisia sairauspoissaoloja seuraava kunta-alan tutkimus.

Tutkimukseen osallistuvat Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Naantali, Raisio, Nokia, Valkeakoski ja Virrat.

Lue myös:

Kysely: Kolme neljästä sairaanhoitajasta tekee lääkärin töitä (Mediuutiset 9.1.2018)

Lääkärin ja hoitajan parityöskentely on jo arkea Seinäjoen terveyskeskuksessa – molempien ennakkoluulot toisen työtä kohtaan ovat vähentyneet (Mediuutiset 14.9.2018)

Hoitajien sairauspoissaolot ovat lisääntyneet - "Luvut ovat sote-uudistuksen toteutumisen kannalta huolestuttavia" (Mediuutiset 19.5.2017)

Pula tutkimushoitajista on estänyt kliinisten tutkimushankkeiden tekemistä (Mediuutiset 2.12.2016)

Hatanpää palkkaa filippiiniläisiä sairaanhoitajia (Mediuutiset 20.8.2009)