Terveydenhuollon ammattilaisilla on Suomessa hyvät tiedot antibiooteista ja antibioottiresistenssistä.
Tiedot ovat hieman paremmalla tasolla kuin muissa Pohjoismaissa.
Tiedot käyvät ilmi kyselytutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 18 506 terveydenhuollon ammattilaista Euroopassa. Suomesta vastaajia oli 770.
Lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista mikrobilääkkeitä määräävistä ammattilaisista tunnisti oman roolinsa ja vaikutusmahdollisuutensa antibioottiresistenssin torjunnassa. Tulos on parempi kuin Euroopassa keskimäärin.
– Ammattilaiset tietävät hyvin, että antibioottien tarpeeton käyttö tekee niistä tehottomia, sanoo THL:n erityisasiantuntija Anna-Leena Lohiniva tiedotteessa.
Ongelmallista sen sijaan on, että yli 60 prosenttia suomalaisista vastaajista arvioi, ettei nykyisissä antibioottien määräämiseen, antamiseen ja jakeluun liittyvissä käytännöissä ole parannettavaa. Eurooppalaista kyselyyn vastanneista kollegoista näin arvioi jopa 90 prosenttia.
– Tämä voi hidastaa uusien ja parempien antibiootteihin liittyvien käytäntöjen omaksumista. Vaikka käytämme antibiootteja vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin, eri alueiden välillä on Suomessa eroja, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.
Monet vastaajista kokivat, että antibioottien määräämiseen liittyvien ohjeiden saatavuudessa ja käytettävyydessä on ongelmia. Tämä on asia, mikä vaatii lisäselvitystä myös Suomessa.
Keväällä 2019 toteutetussa kyselyssä selvitettiin terveydenhuollon työntekijöiden tietämystä, asenteita ja käytäntöjä antibioottien käyttöön ja antibioottiresistenssiin liittyen. Kysely tehtiin 30 Euroopan maassa. Vastaajina oli muun muassa lääkäreitä, hammaslääkäreitä, sairaanhoitajia ja farmaseutteja.
Kyselyyn vastasi yhteensä 18 506 henkilöä, joista 770 Suomesta. Kysely toteutettiin Euroopan tartuntatautikeskuksen (ECDC) ja jäsenmaiden yhteistyönä.
