Husin laajat tietoliikennehäiriöt aiheuttivat viime viikolla paljon päänvaivaa ja ylimääräistä työtä myös lääkäreille ja muulle henkilökunnalle. Lääkäreiden työtä hankaloitti eniten se, etteivät potilastietojärjestelmät toimineet. Tämän takia potilasjonot pitenivät niin poliklinikoilla kuin päivystyksissäkin.

- Emme nähneet potilaiden sairauskertomuksia emmekä lääkitystietoja. Jos lääkärillä ei ollut poliklinikalla potilaasta tietoja, niin potilaastakin saattoi tuntua hassulta, kun lääkäri kysyi, että minkäs takia te olette täällä, sanoo sisätautilääkäri, Hyksin Syöpäkeskuksen vastaava luottamusmies Kirsi Laasila.

Laasilan mukaan ongelma korostuu häiriötilanteissa, koska valitettavan harva potilas muistaa, mitä kaikkia lääkkeitä hänellä on käytössään.

- Yleensä näemme nämä tiedot reseptikeskuksen kautta, mutta nyt sekään ei onnistunut, Laasila sanoo.

Hyksin lääkärien pääluottamusmies, anestesiologi Risto Avelan mukaan esimerkiksi leikkaussalin ohjausjärjestelmä toimi häiriöiden aikana, mutta määräykset leikkauksenjälkeisestä hoidosta jouduttiin laittamaan paperisina eteenpäin vuodeosastoille.

Ongelmista huolimatta Husin alueella jouduttiin perumaan vain kaksi silmäleikkausta, koska potilastietoja ei ollut käytettävissä.

Avelan mukaan lääkärit kirjaavat leikkaukseen tulevan potilaan tiedot leikkaussalin ohjausjärjestelmään, jotta kaikki leikkauksen kannalta oleellisimmat tiedot löytyvät yhdeltä lomakkeelta.

- Tätä työtä ei nyt pystytty tekemään. Meillä on ohje, että tiedot pitäisi tulostaa, jos on tulossa tiedossa oleva katko, mutta tämä ohjehan ei toimi tällaisen yllättävän katkon aikana.

Husilla on olemassa myös varajärjestelmä, joka on tarkoitettu käytettäväksi suunniteltujen käyttökatkojen, esimerkiksi tietojärjestelmäpäivitysten aikana.

- Nyt sekään ei toiminut, kokeilin tiistaina monta kertaa, Laasila sanoo.

Alkuviikon häiriöiden takia moni lääkäri joutui tekemään rästiin jääneet potilaskertomusten sanelut ja erilaiset kirjaukset ja määräykset ylitöinä loppuviikosta.

Husin ohjeen mukaan lääkäreillä pitäisi olla käytössään kasettisanelimet kahden tunnin kuluessa häiriön alkamisesta. Laasilan mukaan tämä ei ollut käytännössä mahdollista.

- Meillä oli varastossa laatikko sanelukoneita, mutta ei niihin kaikkiin sähköjohtoja. Lääkärit joutuivat odottamaan vuoroaan saadakseen sanelukoneen lainaan, Laasila sanoo.

Avela esittää parannusehdotuksen leikkaustoiminnan osalta: järjestelmän pitäisi kerätä automaattisesti esimerkiksi viikonlopun aikana kovalevylle talteen tiedot seuraavan viikon elektiivisistä potilaista.

- Näin ne olisivat käytössä myös katkosten aikana ja tietäisimme, keitä potilaita on tulossa millekin poliklinikalle ja vuodeosastoille. Tietoja voitaisiin säilyttää vaikka viisi viikkoa, jolloin esimerkiksi päivystykseen leikkauksen jälkeen palaavasta potilaasta olisi tiedot käytettävissä.

Laasila kertoo kuulleensa toisesta innovaatiosta. Eräs Hyksin lääkäri oli pyytänyt potilastaan avaamaan omat tietonsa Kanta-arkistosta älypuhelimellaan.

- Tämä on hyvä idea. On myös puhuttu, että potilaalla voisi olla potilastietonsa mukana muistikortilla, mutta se tietysti edellyttää, että kortti olisi aina mukana esimerkiksi päivystystilanteiden varalta, Avela sanoo.

Lääkärit joutuivat etsimään häiriön aikana myös potilaiden yhteystietoja poikkeuksellisilla keinoilla, jotta voisivat esimerkiksi peruuttaa vastaanottoaikoja tai soittaa sovitusti laboratoriotuloksista.

- Kyllä potilasturvallisuus vaarantuu, jos ei saada potilaisiin yhteyttä. Nyt numeroita etsittiin Fonectasta ja kyseltiin esimerkiksi Haartmanin sairaalasta, jossa on eri potilastietojärjestelmä. Yksi ongelma oli se, että ihmisillä on nykyään paljon salaisia numeroita ja prepaid-liittymiä, joten yhteystietoja ei ollut missään muualla kuin kaatuneessa järjestelmässä, Laasila sanoo.

Avelan mukaan tietoliikennehäiriö hankaloitti myös laboratorioiden toimintaa.

- Eräs kemisti sanoi, että ongelmia tuli niiden näytteiden kanssa, jotka otettiin juuri ennen koneiden pimenemistä. Kukaan ei tiennyt, mitä näytteistä pitäisi tutkia, kun putkessa oli vain viivakoodi, jota ei pystytty lukemaan.