Vain yhdeksän lääkäriä sadasta oli täysin tyytyväinen pomoihinsa Mediuutisten kymmenen vuotta sitten tekemässä Suuressa lääkäritutkimuksessa.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Jukka Puolakka arveli Mediuutisten numerossa 3/2008 tärkeimmäksi syyksi tulokseen sen, että lääkärit katsovat johdon rajoittavan liikaa itsemääräämisoikeuttaan.

– Tulisi pyrkiä siihen, että kaksi kolmasosaa lääkäreistä olisi tyytyväisiä, Puolakka sanoi.

Johtamistaidon opiston professori Pauli Juuti löysi johtajatyytyväisyyden parantamiseen useita keinoja. Johtajiksi tulisi valita innostuneita henkilöitä, ja koko työyhteisön dynamiikkaa olisi hyvä kehittää.

– Hierarkian ja byrokratian purku on tärkeää.

Puolakan mielestä johtajatyytyväisyyttä nostaisi se, että potilastyössä lääkärin ei tarvitsisi ajatella kustannuksia, vaan tutkimuksia ja hoitoa ohjaisivat vain sovitut lääketieteelliset ohjeet, kuten Käypä hoito.

Lääkäreiden johtamisen erityispiirre on se, että heistä suurin osa työskentelee professionaalisessa organisaatiossa. Juutin mielestä vaarana on, että esimies alkaa kilpailla alaistensa kanssa siitä, kuinka hyvä on lääkärinä.

– Esimiehen pitää hyväksyä, ettei itse voi olla paras, Juuti huomauttaa.

Puolakan mukaan olisi parasta, että suorittajaportaan lääkärin esimies olisi aina myös lääkäri, jolloin käytännön työjärjestelyistä sopiminen olisi mutkatonta.

– Seuraava porras johtamisessa hoituu muiden kuin lääkäreiden toimesta.

Kaksi kolmasosaa lääkäritutkimukseen vastanneista piti työpaikan ilmapiiriä ja yhteishenkeä hyvänä. Kolmasosa oli sitä mieltä, että työ kuluttaa liikaa voimia eikä anna tilaisuuksia lepoon.

Taysin lastenpoliklinikan osastonylilääkäri Tarja Ruuskan mukaan työhyvinvoinnin parantaminen lähtee siitä, että johto kuuntelee ja analysoi ongelmakohtia yhdessä työntekijöiden kanssa.

– Johdon pitäisi sitoutua selvittelyyn ja ottaa tarpeen mukaan avuksi ulkopuolisia asiantuntijoita, Ruuska sanoi.