Lääkärin työtä helpottava reumarekisteri ei saanut pysyvää rahoitusta syksyn budjettiriihessä.

”Näyttää siltä, että tämä tyssää toistamiseen valtiovarainministeriöön”, sanoo Kanta-Hämeen keskussairaalan lastenreumatologi ja Suomen Reumatologisen Yhdistyksen laaturekisterityöryhmän puheenjohtaja Johanna Kärki.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on ehdottanut 3,4 miljoonaa euroa vuosittain laaturekisterityöhönsä.”

Rekisteri näyttäisi, millainen kunkin potilaan hoidon tulos on. Sitä kautta saataisiin selville, mikä hoitometodi tuottaa missäkin tilanteessa parhaan tuloksen, Kärki kertoo. Siten potilas saisi hänelle parhaan mahdollisen hoidon.

Reuman kohdalla hoidon laadun mittaamiseen ei riitä vain esimerkiksi yksittäisten veriarvojen kehityksen seuraaminen, vaan tietoa tarvitaan enemmän: sekä potilaan että lääkärin kertomaa tietoa voinnista ja hoidosta, pitkältä ajalta.

Data olisi saatavilla, mutta ilman pysyvää rahoitusta sitä ei voida hyödyntää kunnolla.

Poliitikot Suomessa eivät yksinkertaisesti ymmärrä, mistä on kyse.

Vuonna 2019 laaturekistereistä tuli THL:n lakisääteinen tehtävä.

”Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut asetusluonnoksen, että mitkä rekisterit ja sairausryhmät THL:n laaturekistereiksi säädettäisiin lailla”, Kärki kertoo.

Näitä laaturekistereitä on kaikkiaan kymmenen. Eduskunta myönsi viime vuonna THL:n laaturekisteriprojektille 1,4 miljoonan euron ”joulurahan” vuosille 2021–2022, mutta pysyvää laaturekisterirahoitusta ei ole myönnetty.

”STM on ilmeisen haluton antamaan sitä asetusta, kun ei ole rahoitusta. Tätä kissa–hiirileikkiä on pelattu tässä jo useampi vuosi.”

Minkä Kärki arvioi olevan syynä sille, ettei rahoitusta myönnetty?

Mitä haittaa pysyvän rahoituksen puuttumisesta Kärjen mukaan on?

Miten ja millä rahalla rekisterityötä nyt tehdään? Lue juttu kokonaisuudessaan täältä.