Tays Ensiapu Acutan apulaisylilääkäri Sally Järvelä tekee tänä syksynä jotain, mitä ilmeisesti kukaan ei ole aiemmin tehnyt Suomen terveydenhuollossa.

Hän lukee tarkasti läpi niiden noin 1 500 potilaan sairauskertomukset, jotka kävivät vuonna 2014 viisi kertaa tai useammin Taysin yhteispäivystyksessä.

– Kohtapuolin on tuhat potilasta luettu läpi.

Jokaisen kohdalla Järvelä arvioi, oliko päivystys oikea paikka potilaan asialle.

Acutassa on noin satatuhatta potilaskäyntiä vuodessa. Niistä peräti 25 prosenttia on Järvelää kiinnostavan potilasryhmän tekemiä.

– Olen päivystänyt 15 vuotta ja ihmetellyt, miksi samat nimet ilmestyvät aina uudelleen potilaslistalle. Olen tuntenut siitä voimattomuutta ja jopa ärtymystä, sillä näiden ihmisten asia ei ratkea päivystyksessä.

Nyt hän yrittää helpottaa päivystyksen ruuhkaa ja saattaa päivystyskierteessä olevia oikean avun piiriin.

Sally Järvelä analysoi sairauskertomuksia osana Tampereen yliopistolle tekemäänsä tutkimusta. Lisäksi hän soittelee suoraan potilaille.

Hän saa kerran viikossa listan potilaista, joilla täyttyy viides kerta päivystyksessä kahdentoista kuukauden sisällä.

Mukaan ei lasketa 48 tunnin sisällä tapahtuvaa uusintakäyntiä.

– Soitan potilaalle ja kerron, että olen huolissani hänestä ja siitä, ettei hänen asioitaan ole arvioitu riittävän hyvin terveydenhuollossa. Pyydän lupaa ottaa yhteyttä terveyskeskuksen ylilääkäriin, jotta potilas pääsee asiassaan eteenpäin.

Järvelä kertoo myös, että arviointi on potilaalle maksuton.

Kolmessa viikossa hän on passittanut jatkotutkimuksiin 40 potilasta.

– Yksikään ei ole kieltäytynyt.

Pirkanmaan ylilääkärit ovat luvanneet Järvelälle ottaa näistä potilaista kopin.

Järvelä tarkistaa vuoden päästä potilaalta kirjeitse, onko tämän asia edistynyt. Lisäksi hän saa automaattisen hälytyksen, jos joku näistä potilaista käy päivystyksessä puolen vuoden sisällä yhteydenotosta.

Soittokierros potilaille on paljastanut Järvelälle yllättäviäkin syitä päivystyskierteille.

Amfetamiinipsykoosin vuoksi 20 kertaa vuoden sisällä päivystykseen joutunut nuori mies osoittautui henkilöksi, joka oli yrittänyt omin päin lääkitä diagnosoimatonta ADHD:ta ja epäonnistunut annostuksessa kerta toisensa jälkeen.

– Hän itki puhelimessa, koska vihdoin joku oli kiinnostunut hänen jaksamisestaan, ja toivoi kovasti pääsevänsä neuropsykologisiin testeihin.

Yksi Järvelän juttukavereista oli 12 kertaa päivystyksessä käynyt 80-vuotias leskimies, joka toistuvasti kaatuili kotonaan pääsemättä ylös.

Kotiapu antoi lääkkeet kolmesti päivässä, mutta neljännestä lääkkeestä Parkinsonia sairastavan miehen piti selvitä itse. Pillerit putoilivat usein lattialle vapisevista käsistä.

– Osa kaatumisista liittyi varmasti siihen, että hän ei saanut lääkettään ajallaan.

Järvelä on löytänyt päivystyskierteiden taustalta huonossa hoitotasapainossa olevia tai diagnosoimattomia sairauksia, syrjäytyneisyyttä ja kotona pärjäämisen ongelmia.

– Päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvät syyt eivät ole ollenkaan niin yliedustettuina kuin voisi kuvitella.

Järvelän tutkimuksesta on jo alustavia tietoja saatavilla.

Kävi ilmi, että puolet monikäyntipotilaiden päivystyskäynneistä olisi ollut hoidettavissa omassa terveyskeskuksessa. Acutan mittakaavassa se tarkoittaa 12 000 käyntiä vuodessa.

Lue Mediuutisten Summa-verkkopalvelusta lääkärien esimerkit, miten eri puolilla Suomea on yritetty karsia turhia käyntejä päivystyksistä.

Lehden tilaajilla on Summa-palvelussa maksuton lukuoikeus.

UUTTA! Tilaajan oikotie Summan käyttäjäksi