Lääkärikoulutuksen lisääminen lääkäripulan ratkaisumallina on herättänyt alalla kiistaa puolesta ja vastaan. Lääkäriliitto on perinteisesti vastustanut uuden lääketieteellisen tiedekunnan perustamista.

Nyt liitto kuitenkin kutsuu lääkärien koulutusmääristä kiinnostuneet tahot yhteiseen keskusteluun, jossa pyritään löytämään kansallinen konsensus niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa tarvittaviin lääkärikoulutuksen aloituspaikkoihin.

”Lääkärien lisäkoulutuksen tarpeesta on esitetty viime aikoina useita erilaisia lukuja. Valitettavan usein niiden perusteet jäävät kuitenkin epäselviksi”, Lääkäriliitto sanoo tiedotteessa.

Tulevassa keskustelussa on siis tarkoitus ainakin panna nämä luvut järjestykseen.

”Kenenkään etu ei ole se, että koulutusmääräpäätöksiä tehdään vajavaisin perustein. Koulutus on kallista ja myös sen resursoinnista pitäisi jatkossa kantaa nykyistä parempaa huolta.

Lääkäriliiton mielestä lääkärivajeen ratkaiseminen koulutusmääriä nostamalla on hidas tie.

”Lisääntyvät koulutusmäärät alkaisivat näkyä työvoiman tarjonnassa aikaisintaan kuuden vuoden kuluttua, ja merkittävämpiä vaikutuksia joudutaan odottamaan kymmenisen vuotta, erikoislääkärien osalta vielä pidempään”, liitto perustelee.

Se muistuttaa, että lääkärivaje on suurelta osin alueellista ja erikoisalakohtaista, eikä sisäänottomäärien kasvattaminen suoraan sitä ratkaise.

”Koulutusmääristä keskusteltaessa tulisikin arvioida tulevaa tilannetta ennen muuta siitä näkökulmasta, miten paljon enemmän rahaa yhteiskunta ja kansalaiset ovat valmiita käyttämään terveydenhuoltoon.”

Suomessa terveydenhuoltomenojen bruttokansantuoteosuus on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, mikä liittyy lääkärien vähäisempään määrään. Yhden lääkärin terveydenhoitomenoihin aiheuttama kustannus on moninkertainen verrattuna pelkkään palkkaan sivukuluineen, liitto laskee.

”On hyvä tiedostaa, että sitoutuminen lääkärimäärän lisäämiseen merkitsee sitoutumista terveydenhuollon menojen kasvuun”, liitto muistuttaa.

Myös näistä asioista Lääkäriliitto haluaa keskustelua:

* Miten hyvin terveydenhuollon eri ammattiryhmät voivat nykyisin keskittyä koulutustaan vastaaviin tehtäviin?

* Mikä tekee monista nykyisistä työpaikoista muita houkuttelevampia?

* Lääkärikoulutuksen sisältö ja laatu, joiden turvaamiseksi mahdolliset sisäänottomäärien lisäykset tulee liiton mukaan kompensoida täysimääräisesti tiedekuntien rahoituksessa.

* Lääketieteellisten tiedekuntien niukat resurssit, joiden vuoksi koulutusvastuuta on valunut yhä enemmän julkisen terveydenhuollon puolelle.

Tulevassa keskustelussa olisi Lääkäriliiton mukaan välttämätöntä ennakoida lääkärityövoiman kysyntää ja tarjontaa pidemmällä, vähintäänkin 15–20 vuoden aikavälillä.

”Keskustelussa on huomioitava, että nykyisellä koulutuksellakin lääkärityövoiman tarjonta kasvaa 5000 lääkärillä vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi yhä suurempi osa suomalaisista lääketieteen opiskelijoista opiskelee ulkomaisissa yliopistoissa, joiden sisäänottomääriä ei voida Suomessa säädellä.”