Lääkäriliitto on ottanut kantaa hallituksen sote-luonnokseen. Liiton mukaan sote-uudistuksen tavoitteet ovat kannatettavia, mutta suurimman ongelman muodostaa Uudenmaan erillisratkaisu.

Lääkäriliitto vaatii, että lopullisessa hallituksen esityksessä lisätään oleellisesti sote-maakuntien päätöksentekomahdollisuutta palvelutuotannon järjestämiseksi. Lisäksi Uudenmaan erillisratkaisu tulisi purkaa.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan hallitusohjelmaan ja hallituksen esitysluonnokseen kirjatut tavoitteet ovat pääasiallisesti tarkoituksenmukaisia ja kannatettavia. Keskeisimpinä niistä Lääkäriliitto pitää eri väestöryhmien välisten hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamista sekä laadukkaiden palvelujen yhdenvertaisen saatavuuden parantamista. Voimavarojen kohdentaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa nykyistä enemmän perustason palveluihin on välttämätöntä.

– On tärkeää, että uudistusta sen puutteista huolimatta kuitenkin viedään eteenpäin. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämistä on jatkettava tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, keskeisenä tavoitteena ainakin terveydenhuollon integraation kattava toteuttaminen vähintäänkin maakuntien tasolla. Lääkäriliitto näkee suunnitellun maakuntien verotusoikeuden uhkana jatkokehitykselle, sanoo Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Rajaniemi Lääkäriliiton tiedotteessa.

– On tärkeää lisätä oleellisesti järjestämisvastuullisten sote-maakuntien päätöksentekomahdollisuutta palvelutuotannon järjestämisessä alueellaan, sekä purkaa Uudenmaan erillisratkaisu, Rajaniemi sanoo.

Kuntien taloudelliset mahdollisuudet sote-palveluiden järjestämiseen ja rahoittamiseen eivät ole riittävät, joten järjestämisvastuu on siirrettävä yksittäisiä kuntia suuremmille toimijoille.

Lääkäriliiton näkemyksen mukaan terveydenhuollon sisäisen integraation toteuttaminen on tärkeää ja lisäksi perusterveydenhuollon lääkäriresurssia on lisättävä huomattavasti, painottuen yleislääketieteen erikoislääkäreihin.

Lääkäriliiton kanta esitysluonnoksen keskeisiin kohtiin:

Perusratkaisu maakunnista järjestäjinä

Suunta kohden suurempia, osaavampia ja vahvempia järjestäjiä on oikea, mutta ratkaisu jää puolitiehen. Sote-maakuntien välinen yhteistyö ja työnjako niin päivystyksen järjestämisen kuin eräiden erikoissairaanhoidon toimintojen keskittämisen osalta toteutuu nykyistä huomattavasti suunnitelmallisemmin ja tehokkaammin tulevilla viidellä, nykyisiä erityisvastuualueita vastaavilla yhteistoiminta-alueilla.

Sote-maakuntien tehtävät

Lääkäriliiton mielestä järjestämisvastuullisille sote-maakunnille tulisi jättää enemmän päätösvaltaa vastuullaan olevan tuotannon järjestelyissä.

Tarkoituksenmukainen ja kustannusvaikuttava ostopalvelutoiminta edellyttää kuitenkin tietoa ostettavien palvelujen tuotantokustannuksista omana toimintana. Terveydenhuollon palvelutuotannon sisäinen laskentatoimi on riittämättömällä tasolla, mihin ongelmaan kansallisella tasolla tulisi välittömästi puuttua.

Sote-maakuntien toiminnan rahoitus

Lääkäriliiton mielestä sote-maakuntien rahoituksen tulisi perustua esitettyä voimakkaammin väestön ikärakenteen ja sairastavuuden aiheuttamalle palvelutarpeelle.