”Terveyskeskusten lääkärikäyntien määrä on romahtanut tällä vuosituhannella. Tämä selittyy ainoastaan palvelujen saatavuuden selvällä heikkenemisellä”, Lääkäriliiton Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen sanoo tiedotteessa.

Heikko tila ei liiton mielestä korjaannu pelkästään rakenteellisilla muutoksilla. Myös resursseja on lisättävä tuntuvasti.

Yhtenä syynä pitkiin jonoihin vastaanotoille on se, ettei hoitotakuu aseta tosiasiallista kattoa odotusajoille. Lääkäriliiton mielestä hyvinvointialueiden olisi velvoitettava tuottajiaan järjestämään potilailleen pääsy yleislääkärin vastaanotolle viikossa.

Asiakasmaksuista tulisi liiton mielestä luopua, ja hyvinvointialueiden pitäisi järjestää palvelut myös paperittomille.

”Lääkärin etiikan mukaan potilaita tulisi hoitaa riippumatta heidän yhteiskunnallisesta asemastaan. Asiakasmaksuista on tullut erityisesti pienituloisille tarpeeton este perusterveydenhuollon palvelujen käyttämiselle. Paperittomat ovat oikeutettuja vain päivystyspalveluihin. Jopa odottavilta äideiltä ja lapsilta evätään välttämättömiäkin terveydenhuollon palveluita”, Pärnänen muistuttaa.

Henkilöstö mukaan toteutukseen

Lääkäriliitto korostaa, että sote-uudistuksen kannalta on välttämätöntä ottaa henkilöstö aidosti mukaan uudistuksen toteutukseen.

”Työntekijät ovat alojensa asiantuntijoita ja aivan keskeisiä uudistusten käytännön toteuttajia. Tiivis osallistuminen alusta lähtien helpottaa huomattavasti isojen uudistusten läpiviemistä”, sanoo liiton puheenjohtaja Tuula Rajaniemi.

Lääkäriliitto muistuttaa, että hyvinvointialueet joutuvat jatkossakin kilpailemaan osaavasta henkilöstöstä. Siksi niiden kannattaa kiinnittää huomiota työssä jaksamiseen ja henkilöstön riittävyyteen. Tavoitteena tulee liiton mielestä olla pitkäaikaisiin palvelussuhteisiin sitoutunut henkilöstö.