Lääkärikunnassa on alkanut voimistua vaade, että potilastyötä tekevän terveydenhuollon henkilökunnan koronarokottamisen on pikaisesti jatkuttava.
Toisin kuin monet luulevat, terveydenhuollon henkilökunnasta ehdittiin vain pieni osa rokottaa, ennen kuin sote-väen koronarokotukset helmikuussa keskeytettiin rokotepulan vuoksi.
Tyks-erityisvastuualueen piiriylilääkäri Minna Kaarisalo sanoin tänään perjantaina Ylellä, että korona on katkaisemassa kamelin selän monilta lääkäreiltä.
– Emme tietenkään halua kiilata rokotusjonossa, mutta tämä on myös resurssikysymys. On tärkeää, että auttajat pysyvät työkuntoisina, Kaarisalo sanoi.
Neurologi, aivotutkija ja kokeellisen neurologian dosentti Kaisa Hartikainen kirjoitti torstaina mielipidepalstalla Helsingin Sanomissa lääkäripulasta ja pandemian aiheuttamasta sairaaloiden työntekijöiden ahdistuneisuudesta, joka 15 prosentilla on vakavaa.
Ammattikunnan korvaaminen ei ole hänen mukaansa mahdollista, eikä reserviä ole. Siksi terveydenhuollon henkilöstön koronarokottamista tulee välittömästi jatkaa osana kriisivalmistautumista ja potilas- ja työturvallisuutta.
– Niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella potilastyössä toimivat eri alojen lääkärit tulee rokottaa ennen muuta väestöä terveydenhuollon kantokyvyn nimissä, Hartikainen kirjoitti.
Lain perustelut on ohitettu.
Hartikainen nosti myös esiin merkittävän ristiriidan. Tartuntatautilaki velvoittaa terveydenhuollon ammattilaisen ottamaan kausi-influenssarokotteen perusteluna potilasturvallisuus.
– Tämän lain perustelut on nyt koronarokotusjärjestyksessä ohitettu, hän huomautti.
– Rokottamattomat terveydenhuollon ammattilaiset voivat altistaa riskiryhmiin kuuluvat ja monisairaat potilaansa koronavirukselle – pahimmillaan sen vakavalle muodolle.
Myös Suomen Lääkäriliitto otti kantaa koronarokotusjärjestykseen tällä viikolla. Lue siitä lisää Mediuutisten jutusta Lääkäriliitto huolestui koronan torjunnasta – ”Suurin osa terveydenhuollon henkilöstöstä on edelleen rokottamatta”.
