Vangeilla on oma terveydenhuoltojärjestelmä, jossa ajan tutulle lääkärille tai sairaanhoitajalle saa nopeasti ja helposti. Ongelmana kuitenkin on, että siviilissä hoidon saaminen vaikeutuu, ja moni vankilassa aloitettu hoito jää kesken.

Paluusta omalääkärisysteemiin puhutaan perusterveydenhuollossa, mutta sen toteutuminen on vielä kaukana. Vankiterveydenhuollossa omalääkärisysteemi on olemassa.

Länsi-Suomen vankiterveydenhuollon alueylilääkäri Vivian Reinhold pitää työssään siitä, että lääkäri tuntee potilaansa.

– Meillä omalääkärisysteemi toimii. On hienoa, kun potilas kertoo minulle, että vuosi sitten sanoit näin, kertoo Reinhold.

Reinholdin mukaan potilaat ovat usein yllättyneitä siitä, että heitä ei vankiterveydenhuollossa kyykytetä, vaan kohdellaan tasa-arvoisesti. Lääkäri on saanut Huittisten vankilasta myös anonyymin palautteen: ”En muista, milloin olen edellisen kerran saanut näin inhimillistä palvelua”.

Reinhold on työskennellyt lääkärinä sekä terveyskeskuksessa että vankiterveydenhuollossa. Hänen mukaansa vankiterveydenhuolto on turvallisempi työskentely-ympäristö kuin terveyskeskus.

– Vankiterveydenhuollon vastaanotolle ei esimerkiksi voi tulla päihtyneenä. Lääkärinä en ajattele potilaani rikostaustaa, vaan hän on samanlainen potilas kuin kuka tahansa muukin.

Sakkovankien tuomio voi olla vain viikkoja, mutta vankitervey­denhuollossa he saavat saman hoidon kuin muutkin. Ongelmana on hoidon jatkuminen vapautumisen jälkeen.

– Täällä hoitoon pääsee heti, perusterveydenhuollossa joutuu jonottamaan, sanoo Helsingin Sörnäisten vankilan vankitervey­denhuollon osastonhoitaja Kirsi Ahokas.

Ahokas on työskennellyt Sörnäisten vankilassa noin 20 vuotta. Sinä aikana Helsingin vankiterveydenhuollossa on ollut vain yksi henkilöstöön kohdistunut pahoinpitely. Väkivaltatilanteet ovat harvinaisia, kun potilas tulee poliklinikalle saamaan apua terveysongelmiinsa.

Ahokas haluaakin muuttaa vankiterveydenhuoltoon liittyviä harhakäsityksiä.

– Meille on esimerkiksi sairaanhoitajien valintatilanteessa tullut eteen se, että hakijan lähipiiri kieltää tulemasta töihin vankilaan turvallisuussyistä.

Sairaanhoitajien keskuudessa vankiterveydenhuolto on silti suosittu työpaikka. Avoinna oleviin virkoihin tulee tyypillisesti 20–30 hakemusta. Helsingin ulkopuolella määrä on vielä suurempi. Lääkäreiden keskuudessa vankiterveydenhuolto ei ole yhtä suosittu.

Usein luullaan virheellisesti, että vankiterveydenhoidossa on paljon psykiatrisen puolen ongelmia.

– Todellisuudessa työskennellessäni terveyskeskuksessa ihmisillä oli samat vaivat kuin täälläkin. Vankilassa näkee vain enemmän hoitamattomia vaivoja, sanoo Vivian Reinhold.

Suomen vankiloiden aloittama C-hepatiittihoito on vankiterveydenhuollon johtajan Timo Aronkydön mukaan edistysaskel vankiterveydenhuollossa. Viime vuonna C-hepatiittihoitoihin käytettiin vankiloissa noin 800 000 euroa.

– Meillä on otettu käyttöön uudet halvemmat lääkkeet. Hoitojen lisääminen on valtava edistysaskel. Sen vuoksi tauti ei leviä myöskään siviilissä, kertoo Aronkytö.

Vankiloissa on oma apteekkijärjestelmä. Hämeenlinnassa sijaitsee vankiterveydenhuollon keskusapteekki. Jokaisessa vankilassa on lisäksi oma peruslääkevarasto.

Lääkityksen tarve on vankitervey­denhuollossa suurta, koska vangeilla esiintyy paljon somaattisia sairauksia. Erityisen paljon käytetään kipu- ja unilääkkeitä.

– Vankilassa ihminen on paljon omassa yksinäisyydessään, jolloin piilossa olleet vaivat tulevat helposti esille. Usein vaivat huomataan vasta, kun päihteiden käyttö on loppunut, sanoo Kirsi Ahokas.

Lääkkeiden käyttömäärää kuvaa se, että Helsingissä vangeille lähtee 250 lääkedosettia viikossa, Suomenlinnan sadasta vangista säännöllistä lääkitystä käyttää 70.

Helsingin Sörnäisten vankilassa on noin 300 vankia. Vankilassa olon pituudet vaihtelevat muutamasta viikosta elinkautisiin. Sörnäisten vankiterveydenhuollon poliklinikka on auki joka päivä. Siellä työskentelee lääkärin ja osastonhoitajan lisäksi seitsemän sairaanhoitajaa. Tyypillisesti potilas tulee vankiterveydenhuoltoon ensimmäisen kerran poliisin tuomana.

– Aluksi potilaalle tehdään tulohaastattelu, jossa kartoitetaan somaattiset vaivat sekä päihde- ja mielenterveysongelmat, kertoo Ahokas.

Usein potilailta löytyy vakavia sairauksia vasta vankiterveydenhuollon tarkastuksessa. Jos potilas tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluita, hän saa lähetteen julkiseen terveydenhuoltoon.

En muista, milloin olen saanut näin inhimillistä palvelua.