Muutama vuosi sitten Suomessa alettiin siirtyä käytäntöön, jossa selkäkipuinen potilas saattoi julkisella sektorilla päästä suoraan fysioterapeutin vastaanotolle, käymättä ensin lääkärin vastaanotolla.

Miten uusi käytäntö on toteutunut ja koettu? TtM Eira Karvonen tutki asiaa terveystieteiden väitöstyössään, joka tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa tämän viikon perjantaina, 31. tammikuuta.

Karvosen väitöstutkimuksessa fysioterapeuttien osaamista asiakkaiden tutkimisessa ja yksilöidyssä ohjauksessa täydennettiin ensin lisäkoulutuksella. Fysioterapeuttien osaamista sekä asiakkaiden ja fysioterapeuttien kokemuksia suoravastaanottotoiminnasta selvitettiin neljällä osatutkimuksella.

Pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan terveyskeskuksissa tehtyjen kyselytutkimusten mukaan kaikki asiakasryhmät (työssäkäyvät, opiskelijat, eläkeläiset, työttömät; yhteensä 80 asiakasta) olivat fysioterapeutilla käyntiinsä erittäin tyytyväisiä.

He kokivat tulleensa kuulluksi, saivat ohjeita kipunsa hoitoon ja sen uusiutumisen ehkäisyyn. Kolme kuukautta fysioterapeutilla käynnin jälkeen vain yksi työssä käyvistä henkilöistä oli sairauslomalla.

Fysioterapeuttien osaaminen suoravastaanottotoiminnassa oli tutkimustulosten mukaan hyvällä tasolla. Fysioterapeutit kokivat työnsä mielekkyyden lisääntyneen, kun asiakkaat olivat heidän mielestään oikeaan aikaan oikeassa paikassa ja ammatillisen osaamisen koettiin olevan hyvässä käytössä.

Tämän vuoden alusta lähtien suoravastaanottotoiminta käynnistyy myös työfysioterapeuttien vastaanotoille. Asiakas voi siis varata ajan suoraan työfysioterapeutille ilman lääkärillä käyntiä.

– Tutkimustulosteni mukaan tämä uudistus on erittäin hyödyllinen, sillä etenkin työssä käyvät henkilöt kokivat hyötyneensä varhaisesta fysioterapeutilla käynnistä selkäkipunsa hoidossa erittäin paljon. Väitöstutkimukseni tuloksia voidaan hyödyntää Suomen sote-uudistuksen yhteydessä laajemminkin, samoin kuin toteutettaessa fysioterapeuttien suoravastanottoon liittyvää lisäkoulutusta, Karvonen toteaa.

Selkäkivut ja niihin liittyvät toiminnalliset haitat ovat Suomessa tilastojen mukaan toiseksi suurin syy varhaiseen työkyvyttömyyteen ja terveydenhuollon suuriin kustannuksiin.

Varhainen selkäkipuun puuttuminen ehkäisee kivun pitkittymistä, kroonistumista ja vähentää sairauspoissaoloja työstä.

Lue myös:

...

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi maksutta.