Onko kunnilla koronatartuntojen torjumisessa erilaisia toimintatapoja? Käytännön koronatoimissa ei saisi olla asuinkunnasta johtuvia merkittäviä eroja, sillä toisen asteen ja jopa yläkoulujen oppilaat tulevat useamman eri kunnan alueelta, samoin henkilökunta.

Avoimessa viestinnässä on voimaa. Vanhemmille pitää informoida, montako lasta on asetettu mahdollisen altistumisen vuoksi karanteeniin, mikä kertoo tilanteen laajuudesta asuinympäristössä, montako altistunutta on ollut ja montako löydetty testauksen perusteella. Mitä toimia koulussa tullaan tekemään toisin, jotta koulun ei tarvitsisi uudelleen siirtyä etäopetukseen, ja määrätä iso osa lapsia karanteeniin.

Monilla nuorilla on koulunkäyntinsä lisäksi tavoitteellista ammattiin tähtäävää urheilu- ja muuta harrastetoimintaa, mihin (massa)karanteenit vaikuttavat. Karanteeniin asettamisten ja purkamisten tulisi tapahtua yksilöllisen arvion perusteella.

Näin ei nyt käytännössä tapahdu.

Karanteeniin asettamisten ja purkamisten tulisi tapahtua yksilöllisen arvion perusteella.

Ilmeinen ristiriita epidemian leviämisen ja tartuntalain tulkinnan osalta on myös siinä, että alaikäiset ja kotona asuvat nuoret ovat nyt karanteenissa, mutta heistä huolehtiville ja heidän kanssaan asuville ei ole mitään rajoituksia.

Näin toteutuessaan karanteeni vain nostaa tartunnan leviämisen riskiä perheen sisä- ja ulkopuolella, ei suojele riskiryhmään kuuluvia kotona, työpaikoilla tai muualla kodin ulkopuolella.

Lisää (ulkopuolisia) lääkäri- ja hoitajaresursseja tulee tarvittaessa kohdentaa koulu-ja työpaikka-altistusten koronatoimiin, jotta väestön muiden sairauksien hoitoon jää myös riittävästi aikaa.

Mikäli tutkittavaa tietoa testausprotokollista ei Suomessa ole, tutkimustietoa tulisi avoimesti kartuttaa yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, tai evaluoida kansainvälisiä protokollia Suomessa, ks. esim. Massaschusetts Institute of Technology (MIT) testiohjelma (Broad Institute at MIT), joka on laajasti käytössä kouluissa ja yliopistoissa USA:n itärannikolla.

Mielestäni Koronavilkku toimiessaan olisi äärimmäisen hyvä lisäapu – erityisesti nuorten, mutta myös kodin ulkopuolella liikkuvien sekä myös laitoshoidossa olevien – altistus- ja jäljitystoimia arvioitaessa ja tehtäessä.

Koronavilkun toimivuus perustuu kansalaisten oma-aloitteellisuuteen ja yhteisvastuulliseen toimintaan tämän meiltä kaikkia koskettavan epidemian hallinnassa.

Mikä on niin vahva peruste, että ei kantaisi korteansa kekoon ja lataisi Koronavilkkua puhelimeensa, jos sillä säästetään ihmishenkiä ja pidetään yhteiskunnan pyörät pyörimässä? Nuoret tukevat vanhempiaan ja vanhemmat nuorempiaan tässä.

Koronavilkun on ladannut 2,1 miljoonaa henkilöä, ja Vilkkuun on tartunnan saaneista koodinsa syöttänyt muutamia satoja henkilöitä (Mediuutiset 16.9.). Suomessa oli perjantaina 25. syyskuuta ilmoitettu 105 uudesta tartunnasta, ja tartunnan saaneiden kokonaislukumäärä on 9 484 (23.9.).

Kuulemani mukaan tartunnan saaneilta jää edelleenkin koodin syöttämisiä tekemättä, mikä on todellinen heikoin lenkki Vilkun toiminnassa.

Väestöviestintä linkin syöttämisen prosessista tulisi kuulua kouluissa, työpaikoilla ja kotona. Tietävätkö suomalaiset, että tartunnan saanut saa kyseisen koodin niin sanotun jäljityshaastattelun yhteydessä haastattelijaltaan? Että tuo koodi on voimassa seuraavat neljä tuntia? Että koodin voi pyytää uudelleen, jos ei onnistu tuossa kohtalaisen lyhyen aikaikkunan aikana syöttämään omaa koodiaan sisään Koranavilkkuun.

THL:n tilastojen ja arviointien valossa noin puolet älypuhelimien käyttäjistä on ladannut Koronavilkun, ja puolet ei ole. Nyt on siis tärkein hetki ladata ja olla tietoinen Koronavilkun toiminnasta.

Tautitapauskäyrät ovat kiihtyvissä määrin nousevia. Husin lehdistötilaisuudessa perjantaina todettiin, että ”yli 80 prosenttia ei tiedä, mistä tartunnan on saanut. Viruksen voi käytännössä saada mistä vaan.”

Mitä USA ja Espanjan edellä, sitä Suomi perässä. Jokaisen on tehtävä voitavansa, ja oireisten tulee pysyä kotona ja hakeutua testeihin, muuten edessä on kiinni ja alas eli lock down – koko Suomi.

Maskit estävät tartunnan levittämistä ja tartunnan saamista. Olemassa olevien hyvien käytänteiden lisäksi Maskin ja Vilkun käyttöönotolla voidaan onnistua jatkamaan koulujen lähiopetusta, mutta uusi normaali vaatii varuillaan oloa kuten metsäpalovaroitus – yksittäisen henkilön toimintatavoilla on iso merkitys, ja pieninkin nuotio pitää tunnistaa, diagnosoida ja hoitaa, jotta laajoilta tuhoilta vältytään.

Maria Juusela, LT

Erikoislääkäri, Espoo