Hollannissa on löydetty keinoja, joilla Parkinsonin taudista kärsivien potilaiden lonkkamurtumat on saatu vähenemään puoleen.

Tärkein keinoista on se, että lääkärit kohtaavat potilaansa enemmän kumppaneina kuin hoidettavina.

Yhteistyö Parkinson-potilaiden kanssa on poikinut laserilla varustettuja kenkiä ja huomioväreillä maalattuja rappuja, jotka tukevat vaikeasti liikkuvia potilaita.

Kun Parkinson-potilaat alkoivat aiempaa aktiivisemmin osallistua hoitonsa suunnitteluun, syntyi ravintosuosituksiin perustuvia keittokirjoja ja televisio-ohjelmia, joissa pohdittiin seksuaalisuuden ja matkustelun haasteita paljon enemmän kuin Parkinsonin tärinäoireita, kertoo ruotsalainen Dagens Medicin -lehti.

Esimerkeistä kertoi Ruotsin vierailullaan hollantilainen neurologian professori Bastiaan "Bas" Bloem Hän on perustanut ajattelun tiimoille Parkinsonnet-verkoston, johon kuuluu jo 2700 terveydenhuollossa työskentelevää ammattilaista.

Parkinsonnet on leviämässä Hollannin rajojen ulkopuolelle. Samalla idealla toimivia verkostoja käynnistellään Saksassa, Norjassa ja Yhdysvalloissa.

Bas Bloem ei koskaan käytä työssään lääkärintakkia, koska se etäännyttää potilaan ja lääkärin. Bloem haluaa lääkärit pois norsunluutornista.

Bloemin vastaanotolla potilas itse valitsee, minne haluaa istuutua. Kun paikka on löytynyt, Bloem tarjoaa kahvit.

– Se on pieni vaiva, mutta viestii vieraanvaraisuutta ja sitä, että minulla on potilaalle kaikki aika maailmassa, vaikka ei olekaan. Potilas rentoutuu ja keskustelu sujuu hyvin, Bloem sanoi Dagens Medicinelle.

Bloemin näkemyksen taustalla on hänen oma kokemuksena Parkinsonin tautia sairastavan äidin poikana. Hän on halunnut jo 5–6 -vuotiaasta lähtien muuttaa lääkärien tapaa kohdata potilaat.

Jos Bloem saisi päättää, lääkärien koulutus ohjaisi heitä kasvamaan mieluummin terveyden "oppaiksi" kuin "jumaliksi".

Bloem valitsisi lääkärikoulutukseen eri tyyppisiä opiskelijota kuin nykyisin. Hänen mukaansa lääketiede vetää puoleensa liikaa ihmisiä, joita kiinnostaa huonosti toimivat elimet enemmän kuin niitä kantava ihminen.

Potilaan kohteleminen yhteistyökumppanina johtaa Bloemin mukaan parempaan hoitotulokseen kuin passivoiva hoito.

Jos potilas päätyy yksissä tuumin lääkärin kanssa tietynlaiseen lääkitykseen, hän todennäköisesti myös ottaa pillerinsä säännöllisesti.

Bas Bloem on kertonut periaatteistaan myös Tedx-videolla netissä. Sen voi ladata täältä.