Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvitti, missä määrin terveydenhuollon ammattilaiset olivat saaneet koronarokotteen 15. huhtikuuta mennessä.

Rokotuskattavuus näyttää vaihtelevan ammattiryhmittäin. Suhteutettuna eri ammattikuntien kokoon lääkäreistä on rokotettu suurempi osa kuin hoitajista.

Lääkäreistä rokotuksen oli saanut lähes 60 prosenttia, kun taas röntgenhoitajista rokotuksen oli saanut 50 prosenttia, laboratoriohoitajista ja sairaanhoitajista runsaat 40 prosenttia sekä kätilöistä ja terveydenhoitajista vajaat 40 prosenttia.

– Valtaosa niistä terveydenhuollon ammattilaisista, jotka ovat säännöllisesti tekemisissä koronaa sairastavien tai koronaviruksen kanssa, on saanut koronarokotuksen. Muiden ryhmien rokotuskattavuus on pääsääntöisesti matalampi, THL:n ylilääkäri Tuija Leino sanoo tiedotteessa.

– Tämä kertoo siitä, että rokotteita on pystytty kohdentamaan rokotusjärjestyksessä ensimmäisinä oleville terveydenhuollon ammattilaisille ja ikääntyneille.

Mistä sitten kertoo se, että lääkäreistä suurempi osa on saanut jo koronarokotteen verrattuna hoitajiin?

Erikoistutkija Heini Salo THL:stä avaa asiaa toteamalla alkuun, että selvitys tehtiin terveydenhuollon ammattihenkilörekisterin Terhikin ja rokotusrekisterin tietojen pohjalta.

– Ammattihenkilörekisteriin ei kirjata tietoa työssäolosta, joten selvityksessä on mukana myös henkilöitä, jotka eivät toimi rekisteriin merkityssä ammatissa esimerkiksi alanvaihdoksen vuoksi. Voimme olettaa, että lyhyemmän koulutuksen saaneissa on alaa vaihtaneita suhteellisesti eniten. Se voi osaksi selittää hoitajien matalampaa rokotuskattavuutta, Salo sanoo.

Hammaslääkäreistä, hammashoitajista ja lähihoitajista rokotettuja oli vajaa kolmannes. Fysioterapeuteista ja suuhygienisteistä joka viides oli saanut rokotuksen.

Lähiviikkoina tavoitteena on tasata näitä alueellisia eroja.

Terveydenhuollon ammattilaisten rokotuskattavuudessa on suuria eroja myös eri sairaanhoitopiirien välillä.

Sairaanhoitajilla rokotuskattavuus vaihteli sairaanhoitopiireittäin 34–61 prosentin välillä ja lähihoitajilla 18–40 prosentin välillä, kun taas lääkäreiden rokotuskattavuus vaihteli alueesta riippuen 48:sta 77 prosenttiin.

Suurimmat alueelliset erot näkyvät kätilöiden ja hammashuollon rokotuskattavuudessa. Kätilöistä rokotuksen oli saanut 15–74 prosenttia ja hammaslääkäreistä 8–67 prosenttia.

– Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöä pyrittiin alussa rokottamaan hyvin rajoitetusti, jotta rokotteet saatiin riittämään ikääntyneille. Alueet ovat voineet tulkita rokotusohjeita ja järjestää rokotuksia hieman eri tavoin. Lähiviikkoina tavoitteena on tasata näitä alueellisia eroja ja tarjota koronarokotusta esimerkiksi synnytyksiä hoitavalle henkilökunnalle koko maassa, Tuija Leino kertoo.