Vankiterveydenhuollon (VTH) laaja Wattu-terveystutkimus käynnistyy marraskuussa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tavoitteena on tuottaa ajankohtaista tietoa vankien terveydestä ja työkyvystä, fyysisistä sairauksista ja mielenterveyden häiriöistä sekä hoidon ja kuntoutuksen tarpeesta.

Tutkimuksesta saatavien tietojen perusteella kehitetään Vankiterveydenhuollon ja Rikosseuraamuslaitoksen palveluja.

Vankilaan päätyy ja sieltä vapautuu väestönosa, jonka terveys on tutkitusti toisia huonompi. Hoidon, kuntoutuksen, tuen ja palvelun tarve on monialainen ja harvoin terveydenhuollon tai vangin itsensä tiedossa.

– Tutkimuksen tulosten avulla pyritään vahvistamaan vangin terveyttä ja sosiaalisia suhteita. Vangin ongelmien parempi tuntemus lisää molemminpuolista turvallisuutta ja edistää myös työturvallisuutta. Vangin vapautuminen kotikuntaan helpottuu, kun terveystarpeet tunnistetaan jo vankeusaikana, sanoo tutkimuksesta vastaava osastonylilääkäri Mika Rautanen VTH:sta tiedotteessa.

Neljäs laaja vankitutkimus jatkaa 1980-luvulla alkanutta tutkimusperinnettä. Sen tavoitteena on ulottaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen väestötutkimusmenetelmät Suomen vankiloihin ja verrata siten vangin terveyttä muuhun väestöön. Tämän horisontaalisen vertailun lisäksi uutta tietoa voidaan tarkastella edellisen, vuonna 2010 julkaistun tutkimuksen valossa.

– Vankilassa oli tuolloin aiempaa useammalla henkilöllä päihdeongelma, psykiatrisia häiriöitä sekä C-hepatiitti, Rautanen kuvailee.

Vankien terveystutkimukseen kutsutaan satunnaiset 500 vankia.

Tutkimuksen osa-alueina ovat terveystarkastus, suun terveys, mielenterveys, verinäyte sekä itsetäytettävä kysely. Kyselyssä terveysnäkökulma laajennetaan vangin sosiaalisiin suhteisiin ja esimerkiksi yksinäisyyden kokemuksiin sekä yleiseen palvelutarpeeseen ja palvelumuotoiluun.

Neurokirjon häiriöitä kartoitetaan erillisellä jatkotutkimuksella.