Korkea sosiaalinen epäluottamus eli kyynisyys ja vihan kokeminen olivat yhteydessä suurentuneeseen muistisairauden riskiin.
Kyynisyydellä ja vihan kokemisella ikääntyessä on yhteys jopa 2–3 kertaa suurempaan muistisairauden riskiin, osoitti lääketieteen lisensiaatti Elisa Neuvosen väitöstutkimus.
Muistisairauksien ehkäisyyn tähtäävässä elintapainterventiossa masennusoireisiin puolestaan näytti liittyvän heikompi tiedollinen suoriutuminen jo lähtötilanteessa sekä sen vähäisempi paraneminen tutkimuksen aikana. Neuvosen mukaan muistisairauksien riskinarvioinnissa ja ehkäisytoimissa kannattaakin ottaa huomioon persoonallisuudenpiirteet ja muut psykososiaaliset tekijät.
”Muistisairauksien ehkäisyyn tähtääviä interventiotutkimuksia on suunnitteilla enenevässä määrin. Psykososiaaliset tekijät ovat tähän asti jääneet vastaavissa tutkimuksissa vähemmälle huomiolle, koska niiden merkityksestä muistisairauksien ehkäisyssä ei ole ollut riittävästi tutkittua tietoa saatavilla”, Neuvonen sanoo tiedotteessa.
Ahdistuneisuus yhteydessä kuolleisuuteen
Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin psykososiaalisten tekijöiden merkitystä muistisairauksien ehkäisyssä hyödyntämällä kahta erityyppistä laajaa suomalaisaineistoa. Niistä toinen on havainnoiva Cardiovascular Risk Factors, Aging and Dementia - eli CAIDE-tutkimus ja toinen muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus Finnish Geriatric Intervention Study to Prevent Cognitive Impairment and Disability eli FINGER-tutkimus.
CAIDE-aineiston pohjalta havaittiin, että korkea sosiaalinen epäluottamus eli kyynisyys ja vihan kokeminen olivat yhteydessä jopa 2–3 kertaa suurempaan muistisairauden riskiin. Suurempi ahdistuneisuus lisäsi kognitiivisen heikentymän riskiä ja oli yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen. Vastaavasti suurempi koherenssin tunne oli yhteydessä pienempään kuolleisuuteen. Näitä viimeksi mainittuja yhteyksiä muovasivat osittain samanaikaiset masennusoireet.
Kognitiivisella heikentymisellä tarkoitetaan muistin tai muiden tiedonkäsittelyn osa-alueiden heikentymistä. Koherenssin tunteella puolestaan tarkoitetaan ihmisen käsitystä ympäröivän maailman järkevyydestä ja merkityksellisyydestä. Yleensä ihmiset, joilla on suurempi koherenssin tunne, selviävät paremmin stressaavissa olosuhteissa.
Masennusoireiden hoidon merkitys
FINGER-tutkimuksessa selvitettiin masennusoireiden yhteyttä kognitiiviseen suoriutumiseen intervention aikana ja intervention vaikutusta oireisiin. Lisäksi tarkasteltiin, miten muun muassa masennusoireet, toivottomuus, tyytyväisyys perhe-elämään, saavutuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen, suhtautuminen tutkimukseen ja koettu elämänlaatu olivat yhteydessä elintapoihin ja interventioon osallistumiseen.
Tulokset valottavat psykososiaalisten tekijöiden yhteyttä muistisairausriskiin poikkeuksellisen monipuolisesti: niin havainnoivan kuin interventiotutkimuksen perusteella ja sekä ikääntyneessä yleisväestössä että suurentuneessa sairastumisriskissä olevilla. Ne syventävät tietoa myös kuolleisuuden psykososiaalisista riskitekijöistä.
Neuvonen toivoo tulosten lisäävän tietoisuutta esimerkiksi persoonallisuudenpiirteiden vaikutuksista ikääntyvän väestön terveyteen. Hänen mukaansa merkittävien masennusoireiden havaitsemisella ja hoitamisella on tärkeä merkitys, sillä masennusoireet vaikuttavat niin kognitioon kuin elintapoihin ja samalla mahdollisesti muuhunkin terveyteen varsin laajasti.
Elintavoilla on merkitystä
CAIDE- tutkimuksen piirissä on selvitetty jo vuosikymmenien ajan erilaisten riskitekijöiden ja sairastavuuden välisiä yhteyksiä.
Suomalainen muistitoimintojen heikentymisen ehkäisytutkimus FINGER puolestaan on osoittanut monitekijäisen elintapapohjaisen intervention hyödyn kognitiolle muistisairauteen sairastumisen riskissä olevilla iäkkäillä. Intervention osa-alueita olivat ravitsemus, liikunta, kognitiivinen harjoittelu ja metabolisten riskitekijöiden hoito.
Lue seuraavaksi:
