Oikean aivopuoliskon vaurioituminen aivoinfarktin jälkeen voi johtaa kyvyttömyyteen prosessoida musiikkia.

Ihmisaivot ovat kehittyneet käsittelemään musiikkia erityisellä tavalla. Musiikin kuuntelu aktivoi aivoissa laajan hermoverkoston, joka säätelee aivojen eri toimintoja kuten kuulohavaintoa, tarkkaavaisuutta sekä muistia ja emootioiden käsittelyä.

Aivoverenkiertohäiriö voi kuitenkin johtaa amusiana tunnettuun ilmiöön. Amusiaan liittyy etenkin kyvyttömyys havaita sävelkorkeuksien vaihtelua. Myös muiden musiikin osa-alueiden, kuten rytmin tai tunnesisällön käsittely voi häiriintyä.

Amusiaan johtavista aivovaurioista sekä siihen liittyvistä rakenteellisista ja toiminnallisista muutoksista saa kattavan kuvan LL Aleksi Sihvosen perjantaina tarkistettavasta väitöskirjasta.

Sihvosen tutkimus valottaa aivovaurion jälkeisen amusian neurologista perustaa. Ilmiön aivoperusta on aiemmin ollut suurelta osin tuntematonta, vaikka se on yleinen aivoinfarktin yhteydessä.

Amusian saa joka toinen oikeanpuoleisen aivoinfarktin sairasteneista potilaista.

Sihvosen väitös on osa Turun ja Helsingin yliopistojen laajempaa yhteistutkimusta. Amusian rakenteellisen perustan selvittämiseksi käytettiin nykyaikaisia magneettikuvantamismenetelmiä. Tutkimus tarkasteli myös amusiasta toipumiseen liittyviä rakenteellisia ja toiminnallisia aivomuutoksia.

Kuuden kuukauden seurantatutkimukseen osallistui yhteensä 100 potilasta.

– Tutkimuksessa osoitettiin, että toipumattomaan amusiaan liittyy laaja oikean aivopuoliskon ja aivopuoliskojen välisten radastojen vaurio sekä surkastuminen. Erityisesti amusiaan liittyviä rakenteellisia muutoksia havaittiin oikean ohimo- ja otsalohkon alueilla sekä niitä yhdistävissä valkean aineen radastoissa, Sihvonen kertoo tiedotteessa.

Samoin toipumattomassa amusiassa havaittiin oikean ohimolohkon aivokuoren surkastumista. Äänenkorkeuden käsittelyn häiriöt liittyvät tutkimuksen perusteella juuri lohkon takaosan surkastumiseen, kun taas rytmin havaitseminen häiriintyy etuosan surkastumisen johdosta.

Yksi tutkimuksen mielenkiintoisista havainnoista oli, että amusiaan liittyvät toimintahäiriöt olivat laajempia kuunnellessa instrumentaalimusiikkia kuin laulettua musiikkia.

– Laulu saattaa tulevaisuudessa olla hyödyllinen työkalu amusian kuntoutuksessa, Sihvonen toteaa.