Hoitajat pitävät johdonmukaista ja oikeudenmukaista esimiestyötä tärkeimpinä hoitotyön kehityskohteina paremman palkan lisäksi. Asia selvisi viestintä- ja arvotoimisto Johtaja on Media!:n kyselyssä, johon osallistui lähes 1300 hoitajaa. Kyselytutkimuksessa hoitajat kertoivat hoitotyön kehittämisideoitaan sekä arvioivat myös toisten hoitajien vastauksia.
Myös ammattitaitoiset työkaverit ovat tärkeitä työn motivaattoreita. Sen sijaan työn eettinen ja henkinen kuormittavuus suhteessa palkkaan ajavat alalta pois.
Hoitajien osallistaminen sote-työyhteisöjen parempaan johtajuuteen on jatkoaskel hoitajakadon ennaltaehkäisemissä.
Vastauksissa korostuivat palkan lisäksi johtaminen, työnohjauksen saaminen, riittävä aika perehdyttämisiin ja työtehtävien jakautuminen eri roolien kesken. Kollegoiden tuki ja hyvä esimiestyö saivat arvostusta. Työn tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa on myös arvostustekijä. Työn kuormittavuus ja eettinen taakka suhteessa palkkaan saavat hoitajat pohtimaan alanvaihtoa. Arvostuksen puute ja heikoksi koettu johtaminen lisäävät halua poistua alalta.
Konkreettisina kehitysehdotuksina esitettiin esimerkiksi pakollista työnohjausta ja riittävää aikaa uusien työntekijöiden perehdyttämiseen.
Kaikista tärkeintä on saada henkilöstömitoitus ja palkkaus kuntoon. Vasta tämän jälkeen on hoitajillakin aito mahdollisuus kehittää työtään.
Vastauksissa nousee voimakkaasti kollegoiden ja hyvän esimiestyön arvostaminen. Yksilön kohtaaminen ja työn tekeminen yhdessä asiakkaan kanssa ovat myös voimakas arvostustekijä.
Työssä hoitajat arvostivat muun muassa sitä, että asiakkaiden kanssa vietettiin se aika, joka oli oikeasti tarpeen prosentteja seuraamatta, ja sitä, että työntekijöillä on mahdollisuus tehdä konkreettisia asioita potilaan hyväksi. Myös joustavuutta ja työn ja perheen yhteensovittamista arvostettiin.
Työn vaativuus, kuormittavuus ja eettinen taakka suhteessa palkkaan saavat hoitajat pohtimaan alanvaihtoa. Henkilömitoitukset huolettavat. Myös arvostuksen puute ja heikoksi koettu esimiestyö lisäävät halua poistua alalta.
Osa hoitajista kokee, että isomman palkan saa paljon helpommalla muilla aloilla.
Työyhteisön ja johtajuuden ongelmat, huono ilmapiiri, raskas työ ja venyminen, kyynistyminen, väsymys ja riittämättömyys vaivasivat vastaajia. Pahalta tuntui myös työn tekeminen oman ettikan vastaisesti.
Viestintä- ja arvokonsultti Jukka Saksi näkee sote-sektorilla johtajuuden ongelman, johon nopeasti tarttumalla voitaisiin vaikuttaa hoitajakatoon.
– Palkka nousi kyselyssä odotetusti tärkeäksi tekijäksi, mutta sekään ei auta hoitajapulaan, jos johtamiskulttuurille ei tehdä nopeasti jotain. Se edellyttäisi muutoksia johtamisrooleihin, Saksi sanoo tiedotteessa.
Se, että on ollut pitkään hoitotyössä tai saanut hallinnollista koulutusta, ei tee automaattisesti kenestäkään hyvää lähijohtajaa.
Saksin mielestä johtamistehtäviin tulisi valita nyt vain sellaisia henkilöitä, joilla on halu kantaa vastuuta, ratkoa vaikeita ongelmia ja johtaa toisia.
– Meillä on hyviä esimerkkejä sote-yhteisöistä, joissa luodaan mahdollisimman hyvät työskentelyolosuhteet. Yleisesti alan konservatiivinen ja liiaksi substanssiin nojaava johtamiskulttuuri tarvitsee nyt ravistelua.
Saamiensa palautteiden ja havaintojen perusteella Saksi näkee, että sote-alalla on melko vahva vastakkainasettelu hoitajien ja esimiesten välillä. Hoitajakyselyn 2-vaiheessa hoitajat osallistetaan kertomaan, minkälaista johtamista ja organisointia he omasta työyhteisöstään odottavat.
– Sitä kautta voidaan tehdä nopeasti konkreettisia muutoksia, jotka johtavat parempaan työntekijäkokemukseen ja keskinäiseen luottamukseen. Voidaan myös kysyä, mitä hoitajat ovat itse valmiina tekemään paremman johtajuuden saavuttamiseksi. Näin saadaan samalla työkaluja vaikeassa välikädessä oleville lähijohtajille.
Kyselyn toteuttamiseen osallistuneet kumppanitahot kokivat hoitajien kuuntelun tärkeäksi.
– Työvoimapula ei kosketa vain meitä, vaan yhdessä alan toimijoiden sekä päättäjien kanssa tulee nyt vakavasti miettiä, miten saamme nostettua alan arvostusta ja henkilökunnan pysymään töissä, sanoo Diakonissalaitoksen henkilöstöjohtaja Mari Rautiainen.
– Olimme mukana tässä mielenkiintoisessa hankkeessa, koska haluamme saada mahdollisimman laajan kuvan hoitajien näkemyksistä ja toivomme että tämä on yksi tapa saada hoitajille vahvempi ääni sekä nostaa alan vetovoimaa, kertoo Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän johtaja Marjukka Manninen.
