Kyselyt ovat osoittautuneet hyödyllisiksi alaselkäkivun pitkittymisriskin tunnistamisessa. Selkäkipuiselle väestölle suunnattujen kyselyjen avulla voidaan tunnistaa ne, joilla on kliinisesti merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapoihin liittyviä riskitekijöitä pitkittyvälle kivulle. Hoitosuositusten mukaan alaselkäkivun hoidon tulisi olla psykososiaaliset riskitekijät huomioivaa.

Oulun yliopiston tutkimuksessa on selvitetty, kuinka psykologiset tekijät ( masentuneisuus, ahdistuneisuus, kivun pelkoon liittyvät välttämisajatukset), sosiaaliset (koulutustaso) ja elintapoihin (ylipaino, tupakointi, alkoholin riskikäyttö, fyysinen inaktiivisuus) liittyvät tekijät ovat yhteydessä kyselyiden riskiryhmiin väestöaineistossa.

Aineistona on käytetty Pohjois-Suomen 1966 -syntymäkohortin henkilöitä, joilla oli ollut alaselkäkipua edeltävän 12 kuukauden aikana.

Tutkimuksen mukaan merkittäviä psykologisia, sosiaalisia ja elintapariskitekijöitä esiintyi selvästi enemmän kyselyiden luokittelemissa korkeammissa riskiluokissa.

STarT-kyselyn perusteella korkeaan riskiryhmään kuului neljä prosenttia miehistä ja kolme prosenttia naisista. Örebro-kyselyn perusteella korkean riskin omasi seitsemän prosenttia miehistä ja yhdeksän prosenttia naisista.

Englannissa kehitetty STarT-selkäkysely on kehitetty tunnistamaan yksilöllisiä riskitekijöitä selkäkivusta aiheutuvan haitan pitkittymiselle. Ruotsissa puolestaan on kehitetty Örebro-kysely kivusta johtuvalle työstä poissaololle. Molempien kyselyiden perusteella potilaat voidaan jakaa matalaan, kohtalaiseen ja korkeaan riskiluokkaan. Sosiaalisten ja elintapatekijöiden yhteyttä molempien kivun pitkittymistä arvioivien kyselyiden riskiluokkiin ei ole aiemmin tutkittu eikä kyselyitä ole verrattu väestöaineistossa.

Alaselkäkivun hoidossa haitan ehkäisy varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Varhain aloitettu alaselkäoireiden arviointi, itsehoito-ohjaus ja kuntoutus lieventävät oireita ja parantavat toimintakykyä. Samalla terveydenhuollon kustannukset pienenevät.

Hoidon ja ehkäisyn kohdistaminen eniten hoitoa tarvitseviin ja siitä hyötyviin onkin kustannustehokkainta. Riskiluokkien tunnistukseen perustuva hoito alaselkäkivusta aiheutuvan haitan ehkäisemiseksi vaatii vielä lisätutkimusta.

Alaselkäkipua on lähes kaikilla jossain elämän vaiheessa. Oireet heikentävät toimintakykyä ja elämänlaatua.

Lääketieteen lisensiaatti Anna Sofia Simulan tutkimusryhmineen tekemä tutkimus on julkaistu 14. tammikuuta 2020 Nature-kustannusyhtiön Scientific reports -lehdessä. Artikkeli: Association of STarT Back Tool and the short form of the Örebro Musculoskeletal Pain Screening Questionnaire with multidimensional risk factors.

Oletko lääkäri, hammaslääkäri, proviisori tai farmaseutti? Kirjautumalla saat kaikki Mediuutisten digisisällöt käyttöösi MAKSUTTA, Klikkaa tästä.