LähiTapiolan teettämän kyselytutkimuksen mukaan vain puolet (49 prosenttia) suomalaisista aikoisi ottaa koronarokotuksen, jos sellainen tulisi tarjolle. Kolmasosa (30 prosenttia) vastaajista ei osannut sanoa kantaansa ja viidesosa (21 prosenttia) sanoi, että ei aikoisi ottaa rokotetta. Kysely tehtiin syys-lokakuun vaihteessa.

Kielteisesti vastanneita huolestuttivat erityisesti rokotteen nopea kehitystyö tai liian suppea lääkekehitys ja rokotteen mahdolliset lieveilmiöt.

– On ymmärrettävää, että uusiin rokotteisiin liittyy ennakkoluuloja ja virheellinenkin tieto leviää sosiaalisessa mediassa herkästi. Tiedeyhteisöön ja terveysviranomaisiin voi luottaa, ja myös uuteen koronavirukseen tullaan hyvin todennäköisesti saamaan lähitulevaisuudessa turvallinen ja hyödyllinen rokote. Tämän viikon hyvät uutiset koronarokotteen kehityksestä lisäävät luottamusta siihen, että rokote olisi saatavilla pian, mutta eivät vielä tarkoita sitä, että pandemia olisi voitettu, sanoo LähiTapiolan terveyspalveluiden johtaja ja lääketieteen tohtori Jani Tikkanen tiedotteessa.

Kielteisesti koronarokotteeseen suhtautuvien vastauksissa oli melko pienessä roolissa koronarokotusten hyödyllisyyden kyseenalaistaminen. Rokottamista piti turhana 13 prosenttia ja koronan vaarallisuutta omalla kohdalla epäili 11 prosenttia niistä yhteensä 229 vastaajasta, jotka eivät aikoisi ottaa rokotetta. Näiden vastaajien osuus koko väestöstä on siis noin 2-3 prosenttia.

– Tulosten perusteella voi arvioida, että iso osa vastaajista on valmis vähintäänkin harkitsemaan koronarokotteen ottamista. On myös hyvä muistaa, että kysely tehtiin syys-lokakuun taitteessa, jolloin tautitilanne oli Suomessa ja kansainvälisesti erilainen. Rokotteeseen myönteisemmin suhtautuvien määrä todennäköisesti kasvaa, kun rokotekehitys etenee ja jos pandemiatilanne pitkittyy kansainvälisesti, Tikkanen sanoo.

Normaalin influenssakauden lähestyessä Tikkanen muistuttaa viranomaisten koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi antamien suositusten merkityksestä myös muiden hengitystieinfektioiden ehkäisyssä.

– Vaikka rokotesuoja saataisiin käyttöön jo piankin, se ei poista yksilöiden ja yhteiskunnan vastuulla olevien suojaavien toimien merkitystä. Koronavirukselta suojaavat toimet auttavat myös esimerkiksi influenssaviruksen leviämisessä. Influenssaan vuosittain annettavan rokotteen ottaminen korostuu tänä vuonna entisestään etenkin riskiryhmäläisillä. Positiivista on, että suomalaiset vaikuttaisivat tänä vuonna olevan erityisen kiinnostuneita influenssarokotteesta, Tikkanen sanoo.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyn toteutti Kantar TNS. Kyselyyn vastasi 25.9.-1.10. välisenä aikana 1070 Suomessa asuvaa henkilöä, jotka olivat iältään 15-74 -vuotiaita. Otos on kansallisesti edustava otos väestöstä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.