Vain kolmasosa (36 %) suomalaisista on ilmaissut oman elinluovutustahtonsa. Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä elinaikanaan kieltänyt. Tiedossa oleva elinluovutustahto kuitenkin nopeuttaa ja helpottaa elinluovutusta ja muiden ihmisten hengen pelastamista.

Elinluovutustahdon voi kertoa täyttämällä paperisen elinluovutuskortin ja laittamalla sen lompakkoon. Näin on tehnyt 55 prosenttia tahtonsa ilmaisseista. Omakantaan tahtonsa on kirjannut 58 prosenttia. Mobiilisovelluksen on ladannut puhelimeensa vain 3 prosenttia.

– On myös täysin riittävää vain kertoa oma elinluovutustahtonsa läheisilleen. Elinluovuttajan tahto pyritään aina selvittämään ja luovuttajan tahtoa kysytään myös läheisiltä. Kuitenkin vain 30 prosenttia elinluovutustahtonsa ilmaisseista on kertonut sen läheisilleen, kertoo Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa tiedotteessa.

Elinluovutukseen suostuvista puolet (49 %) arveli läheistensä tietävän heidän tahtonsa. Kuitenkin vain kolmasosa (31 %) kertoi itse tietävänsä läheisimmän omaisensa elinluovutustahdon.

– Elinluovutuksen puheeksi ottaminen voi tuntua vaikealta. Se on kuitenkin pieni teko, jolla voi olla valtaisa merkitys. Jos itselle tapahtuisi yllättäen jotain, läheisten on helpompi vastata kysymykseen elinluovutustahdosta, kun he ovat siitä varmoja.

Vaikeassa elämäntilanteessa omaisia voi lohduttaa tieto, että läheinen pystyi pelastamaan elinluovuttajana jopa kuuden ihmisen hengen.

Suomalaiset suhtautuvat myönteisesti elintensä luovutukseen kuolemansa jälkeen. Elinluovutukseen on valmis 83 prosenttia kansalaisista ja vain seitsemän prosenttia kieltäisi luovutuksen. Kantaansa ei osaa sanoa kymmenen prosenttia. Elinluovutuksen kieltävistä lähes puolet ajattelee, että heidän elimensä ei kelpaisi luovutettavaksi.

– Elintensä kuntoa ei tarvitse itse arvioida, vaan jokainen voi ilmaista elinluovutustahtonsa. Sopivuuden ja elinten kunnon arvioivat lääkärit, Inomaa muistuttaa.

Ainoastaan viiden vuoden sisällä sairastettu syöpä ja aktiivinen hepatiitti B - tai HIV-infektio estävät luovutuksen. Elinluovutukselle ei ole myöskään yläikärajaa.

Enemmistön mielestä elinluovutuksesta käydään liian vähän julkista keskustelua. Vain alle prosentin mukaan keskustelua on liikaa. Joukkotiedotusvälineet ovat suurelle osalle tärkein tiedon lähde. Tietoa saadaan myös internetistä ja sosiaalisesta mediasta.

Suomessa elinsiirtoa odottaa jatkuvasti noin 520 ihmistä. Kaikille uusi elin ei löydy ajoissa. Viime vuonna elinsiirtoja tehtiin 408. Kaikki elinsiirrot on keskitetty Hus-sairaaloihin.

Munuais- ja maksaliiton tilaamaa Kansalaisten käsitykset elinluovutuksesta -galluptutkimusta varten haastateltiin 1 004 suomalaista Kantar TNS:n puhelinomnibustutkimuksen (CATI-BUS) yhteydessä 15.–26. maaliskuuta välisenä aikana. Haastateltu joukko edustaa 18–79-vuotiaita suomalaisia pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Tulosten virhemarginaali on keskimäärin + 3,1 prosenttiyksikköä.

Munuais- ja maksaliitto on teettänyt vastaavan tutkimuksen vuodesta 2003 kahden vuoden välein.